Etymologiadata:imsm:halvada-
*halvada-
Vastineet:
mksm. *halvada- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
halvata (Raam 1642; laajalti murt.) ’lähmen’, halvattu ’(Agr) halvaantunut; piru, peijakas (helvetti sanan vaik.)’, halvaus (sm > ka halvata, halvaus)
~ ink halvata, halvahua ’halvaantua’, halvattu ’paholainen, piru’ | vi halvata, E hälvätä ’halvata, lamaannuttaa’, halvatus, E hälvätüs ’halvaus, halvaannus’ (sm > lpN hālviiduvvât ’halvautua’, halvak ’halvattu; peijakas’). Vrt. myös ka hulvata ’halvata, halvaannuttaa’, hulvaus ’halvaus’, hulvautuo ’halvaantua’ | ly hulvaita ’halvata’, hulvaidus ’halvaus’.
~ ink halvata, halvahua ’halvaantua’, halvattu ’paholainen, piru’ | vi halvata, E hälvätä ’halvata, lamaannuttaa’, halvatus, E hälvätüs ’halvaus, halvaannus’ (sm > lpN hālviiduvvât ’halvautua’, halvak ’halvattu; peijakas’). Vrt. myös ka hulvata ’halvata, halvaannuttaa’, hulvaus ’halvaus’, hulvautuo ’halvaantua’ | ly hulvaita ’halvata’, hulvaidus ’halvaus’.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1786 NFL 1 103 (sm ~ vi alwatud)
- Genetz 1877 KL 16 (sm ~ ka hulvoa-)
- Qvigstad 1881 Beiträge 81 (sm > lp)
- SKES 1955 53
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
Etymologiadata:imsm:halvada-/th