Etymologiadata:imsm:haltija(s)/th
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
Thomsen 1869: 115 | ⇐ hallita ← ge | |||||
Karsten 1934 Fms: 109 | - | Vastaan | Odotuksenmukainen kantaverbi puuttuu, vrt. hallitsija ⇐ hallita; myös vartija suoraan ← ge |
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
Karsten 1934 Fms: 108–9 | ← ksk m *halđia(z), vrt. mru n bø̄na-hælde ’rukoilu, rukoukset’, sam-hælde ’yhteisyys, yhteisö’, up(pe)-hælde ’ylöspito, hoitaminen’, væl-hælde ’hyöty, etu’ |
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
Harvilahti 1990 TL 120: 70–1 | + | (Liukkonen) ← ba vrt. lt žaltys ’tarhakäärme’ | Liettualaisissa tarinoissa käärme esiintyy paitsi talon ja ihmisten suojelijana, myös karjanhaltijana | |||
Liukkonen 1999: 35–7 | + | + | + | Tarkennus: < ksm *šaltja ← ba *žal(k)tja vrt. lt žaltỹs murt. žalktỹs, lv zaltis id.; ei ~ haltija | Mksm *haltja > sm haltia kuten mksm *hartja (← ge) > sm hartia; lähtömuotona liettuasta kadonnut ba neutri; mytologisen olennon nimitys juontaa rantakäärmeestä, jota sekä Baltiassa että Suomessa tiedetään pidetyn kotieläimenä esikristillisen perinteen mukaan, sillä kotikäärmeen katsottiin haltioiden tapaan suojelevan taloa ja karjaa. |