Etymologiadata:imsm:haamoi

*haamoi

Vastineet:

• Suomi: haamo
• Karjala: hoamoi
• Vepsä:
• Vatja: ?
• Pohjoisviro:
• Eteläviro:
• Liivi:

mksm. *haamoi < kksm. *šamoj < vksm. *šama-j (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

haamu (Jusl 1745; yl.), haamo (Hemm 1630; murt. hajat.), hahmo (Agr; länsimurt. paitsi PSm, harv. itämurt.), hahmu (Renv 1823; murt. harv.) jne. ’aave, kummitus, varjo, varjosielu; kasvonpiirteet, muoto, ilme / Gespenst, Schatten, Schemen; Gesicht, Gestalt’
~ ka hoamu ’haamu, harhanäky; hölmö’ | va āmo ’aave, haamu, kummitus’ (hāmo, hāmu id. < sm)

= mdE tšama, M šama ’kasvot; rinne’. — LpLu hapmē ’haamu, aave, hahmo’, hàpmē ’ulkonäkö, ilme, luonne, määräystapa; hahmo’, N habme ’ulkomuoto, näkö, hahmo; harha-, varjokuva’, hābmâ ’linnun t. muun eläimen nyljetty nahka, hahmo, ulkonäöltään jkta ilmeisesti muistuttava, kaksoisolento’, In häämi ’ulkonäkö, hahmo; kummitus, haamu’, Ko hǡ´mmĕ ’hahmo, epäselvä muoto (esim. ihmisen pimeässä)’ lienevät lainoja sk (vrt. mn hamr ’ulkokuori, nahka, hahmo’, nn ham ’id.; haamu’) eikä sm taholta (lpLu hapmō ’ulkonäkö’ < sm). Myös sm sana on voinut saada sk vaikutusta.

Lähdekirjallisuus:

• Ahlqvist 1856 WotGr 121 (sm ~ va)
• VW 2 1876 142 (+ lpN habme, md)
• Setälä 1890–91 ÄH 288 (+ lpR šibmo ’hahmo, ulkomuoto’)
• Qvigstad 1893 NL 187 (lpN < sk)
• Ojansuu 1918 KAÄH 62 (+ ka)
• Ariste Vir 1932 133 (va hāmo < ink t. sm)
• SKES 1955 46 (+ ? lpR; lpLu < sm; sm sanassa ehkä sk vaikutusta)
• UEW 1988 782

[haamu Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:haamo