Etymologiadata:imsm:hülgeh
*hülgeh
Vastineet:
mksm. *hülgeh (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
hylje1 (: hylkeen; Ljungo 1609; yl. et. rannikkoseuduilla) ’Seehund’, rinn. hylki (: hyljen) et. yhd:issa hylkipaatti ’hylkeenpyyntivene’, hylkipyytö, -rasva, -rauta, -vene, -verkko jne.
~ ink hüle | ka hyleh | va ülle (mon. ültšēd) | vi hüljes (g. hülge), murt. myös (h)ülge, ülles, ülges, E ülgäjä | li īlgaz, ǖlgaz ’hylje’ (li > latv julga id.).
~ ink hüle | ka hyleh | va ülle (mon. ültšēd) | vi hüljes (g. hülge), murt. myös (h)ülge, ülles, ülges, E ülgäjä | li īlgaz, ǖlgaz ’hylje’ (li > latv julga id.).
Todennäk. johd. v:stä hylätä ja sellaisena euf., sama sana kuin hylje (Lönnr 1874; harv. PSavo) ’jäte, roska, hylkytavara’. Aiemmin hylje sanaan (tosin alkuaankin epäillen) liitetyistä sanoista vogP śakəĺ-ūj ’eräs hyljelaji’ (ūj ’eläin’) < ostjP šakət́, śäkəĺ id. ja ostj sanakin lienee lainaa, ehkä tung taholta. Ims sanalle on esitetty myös germ lainaetymologiaa (vksm *šülkeš < germ *selχa-s, vrt. ags seolk, engl seal, mys selah, uys seel, Seelhund, mn selr, nr säl ’hylje’).
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1786 NFL 1 213 (sm ~ vi)
- Ahlqvist 1856 WotGr 158 (+ va)
- Anderson 1879 Studien 84 (+ li)
- Thomsen 1890 BFB 255 (li > latv)
- Paasonen 1923 Urheimat 11–12 (? + vog ostj)
- Nirvi 1944 Sanankieltoja 174–80 (+ ink; ← hylätä)
- SKES 1955 93 (ims ~ ostj ? vog)
- FUV 1955 82
- Schindler 1966 Sprache 65–66 (ims > germ)
- DEWOS 1968 263 (vog < ostj; ims ← hylätä)
- Futaky 1975 TungLw 74 (vog < ostj < tung)
- Koivulehto Vir 1982 271 (ims < vkgerm)