Etymologiadata:imsm:hëlppo
*hëlppo
Vastineet:
mksm. *hëlppo (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
helppo (yl.) ’kevyt, löyhä; vaivaton, mukava; altis, herkkä; pehmeä, mieto; halpa; pieni, hintelä; (Agr; Nakkila) huojennus, lievitys, apu / leicht; locker; weich, schwach; billig; klein; Hilfe’ (Agr »ette he sinun laupiudhes helpolla ’avulla’ awtetuxi tulisit»), helpo (g. helvon, Gan 1786; LSatak) ’halpa, huokea’, helpota (: helpponee) ’helpottaa; irtaantua’, helpottaa, helppeä: helppeästi (Satak) ’helposti, keveästi’, helpata (Gan 1786; länsimurt.) ’löyhdyttää, päästää irti; irrota; helpottaa, antaa periksi; aristaa; auttaa’, helpeä (ks. tätä)
~ ink helppo ’vaivaton, helppo’ | ka helppo ’pieni, ohut; kepeä, kevyt; helppo, vaivaton; huokea, halpa, arvoton, huono; hidas; lievä’, helpota (prs. helpponou), helpottoa, helppie ’helppo’ | ly helpota ’laantua, tyyntyä’ | va (Kukk) helppo ’kevyt, helppo’ | vi hõlp (g. hõlbu) ’helppous’, hõlbus, hõlpus ’helppo’, hõlbustada ’helpottaa’ (sm > lpN hælˈpo (In) ’helppo’)
~ ink helppo ’vaivaton, helppo’ | ka helppo ’pieni, ohut; kepeä, kevyt; helppo, vaivaton; huokea, halpa, arvoton, huono; hidas; lievä’, helpota (prs. helpponou), helpottoa, helppie ’helppo’ | ly helpota ’laantua, tyyntyä’ | va (Kukk) helppo ’kevyt, helppo’ | vi hõlp (g. hõlbu) ’helppous’, hõlbus, hõlpus ’helppo’, hõlbustada ’helpottaa’ (sm > lpN hælˈpo (In) ’helppo’)
? < germ *helpō: mys hilfa, helfa, mn hjalp, mr hiälp, nr hjälp ’apu’.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1786 NFL 1 114 (sm ~ vi)
- Wiklund 1896 SUST 10 171 (+ lp)
- Setälä 1910–11 FUFA 10 101 (sm < germ *helpō)
- Ojansuu 1911 NphM 13 106–07 (? < germ)
- Setälä 1911–12 FUF 11 158–62 (sm vi < germ; saman sanan esigerm muodosta *kelb- voi olla peräisin kelvata ja kelpo; a. helppo ehkä toinen sana)
- T. I. Itkonen 1916 SUST 39 171 (lp < sm)
- SKES 1955 67 (+ ka ly; ? < germ)
- Koivulehto Vir 1974 122 (sm < kgerm)
- EEW 1982–83 423 (ims sanue omap.)
- Häkkinen 1987 ES 47