Etymologiadata:imsm:hëlma/KBL
*HËLMA > sm ka helma, va õlma, vi uk hõlm, li ȳlma s.
A vaatteen alareuna, lieve; kallion kieleke, nuotan, pilven ym reuna; B syli
ab | Ab | A | Ab | Ab | Ab | AB | AB | Ab | A | |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
A | ||||||||||
A | A | A | A | A | A | |||||
A | A | A | A |
vsm AB vvi a
Balttilaislainaetymologia
< kksm *šëlma → ksaa muoto? > P šielbmá kynnys
← baP *šelma t. *šelmā < kba *śelh|ma- t. *śelh|mah
~ kba *śelh|mēn: -men- > lt šelmuõ 1 katonharja; harjanalunen; 2 katon päätykolmio; 3 katto-oljet katonharjan päällä; 4 säkä; ksl *se·lhmēn n. > ven-ksl слѣмѧ hirsi; pl szlemię ~ ślemię poikkipuu; sln slẹ́me kurkihirsi; katon t. vuoren harja; kesl sljȅme id.; ven слемя hirsi; poikkipuu
Aikio 2012a: 107 ehdottaa sanan lainautuneen baltista kantasuomen kautta kantasaameen. Junttila 2015a lisää, että alkukonsonantin edustus on sama kuin lainaketjussa lt šikšna →kksm *šišna (> mksm *hihna) → saaIn šišne.
Muu selitys
Karsten 1906: 183 esittää ← ksk *helma- > msk hialmr ’kypärä; pino; heinälato, vilja-aitta; seppele, kruunu’, no hjelm ’kypärä; (siemen)kotelo, helve, palko, ohut kuori; heinälato, vilja-aitta; verho, suojus’, mru hiälmber ’kypärä; keitinpullo, kolvi’, nru murt. hjelm ’kauranjyvän helpeet; lato’. Lähtömuodon merkitykseksi Karsten rekonstruoi ’peite, suoja’ sen kantaverbin vastineitten meng, mysa hëlan ja sa hehlen ’salata, kätkeä’ pohjalta.
Myös LägLoSin s.v. helma mukaan merkitys ’peite, suoja’ yhdistää ims ja ge sanueita, sillä (äidin) vaatteen helma peittää ja suojaa lasta. Setälä 1906: 9 kuitenkin rekonstruoi sm sanan alkuperäismerkitykseksi ’reuna’ eikä siis kannata ksk alkuperää; samoin Aikio 2012a: 107.
Päätelmät
Merkityksen B ’syli’ taustalla on ’paidanhelma’, sillä lasta pidetään sylissä paidanhelman päällä. Abstraktimpi ’suojan’ merkitys on siitä myöhemmin kehittynyt, eikä ksk etymologia siksi sovi.
Lt ja sl sanoja yhdistävä merkitys ’katonharja’ on lähes päinvastainen kuin ims:ssa yleinen ’(vaatteen) alareuna’, mutta jos saaP ’kynnys’ on tätä alkuperäisempi, on sanalla ehkä jo ba lainanantajakielessä ollut merkitys ’poikkipuu, kynnyshirsi’, josta sitten ksm:ssa metaforisesti > ’päärme, paksumpi kaitale vaatteen reunassa’ > ’lieve’.
Ba lähtömuodoksi tulisi olettaa a- t. ā-päätteinen muoto, mutta ba-sl kielissä tavataan *šelm-juuresta vain nasaalivartaloita.
? ← ba.
Lo | Hä | Ep | Pp | Sa | Kk | Vie | Ek | Au | ly | ve |
ink | ||||||||||
S | L | K | I | R | va | |||||
li | M | T | V |