Etymologiadata:imsm:hëlju-

Sanatista

*hëlju-

Vastineet:

mksm. *hëlju- (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

helju (Lönnr 1874) ’hyllyvä paikka; veltto olento, rempallaan oleva esine (paik. Satak Häme ja Uus) / schwankende Stelle; schlaffes Wesen, verfallener Gegenstand’, heljua (Gan 1786; Häme) ’hyllyä, vaappua, hölkkyä; heilua
~ vi heljuda, hõljudaleijailla, leijua; liikkua ylös ja alas t. sinne tänne’.
Deskr. sanoja.
Lähdekirjallisuus:
  • Ganander 1786 NFL 1 140a (sm ~ vi)
  • Anderson 1893 Wandl 81
  • SKES 1955 66

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Etymologiadata:imsm:hëlju-/th

EVE:n sana-artikkeli

EVE:heljua

Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:hëlju-