Etymologiadata:imsm:cisi→
*cisi→
Vastineet:
- Suomi: sisilisko
- Karjala: tšitšiliusku
- Vepsä: šižlik
- Vatja: süsälikko
- Pohjoisviro: sisalik
- Eteläviro: tsisasḱ
- Liivi: sižālikki
mksm. *cisi→ < kksm. *tisi- < vksm. *činśǝ-j- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
sisilisko (Agr mon. siseliskot; yl.) ’Eidechse’, runsaasti variantteja murt. ja vanh. kiel., esim. sisalisko (Schr 1637), sisiliusku, -liisko, sisälisko, -lieska, sikali(i)sko, sisarliusku, -liisa jne.
~ ink süsälikko | ka tšitšiliusku, au šižiliuhku, -liuhkoi | ly šižĺik, šiželikko, tšidžiĺiusk | ve šižlik | va süsälikko | vi sisalik | li sižālikki, šizālikki ’sisilisko’ (sm > ven murt. žígalica, ve > ven murt. šižlik id.; ims sana on demin.-johd., jonka varhaisin muoto lienee ollut lähinnä sisalikko; välittömänä kantana *sisal tjs.; ks. myös lisko1)
~ ink süsälikko | ka tšitšiliusku, au šižiliuhku, -liuhkoi | ly šižĺik, šiželikko, tšidžiĺiusk | ve šižlik | va süsälikko | vi sisalik | li sižālikki, šizālikki ’sisilisko’ (sm > ven murt. žígalica, ve > ven murt. šižlik id.; ims sana on demin.-johd., jonka varhaisin muoto lienee ollut lähinnä sisalikko; välittömänä kantana *sisal tjs.; ks. myös lisko1)
= lp dǣǯâlâgges ’sisilisko’ (johd., jonka kantaa edustaa lähinnä lpU didtjòl (Pi) id.) | tšerL šäkšäĺə, I šə̑ŋšaĺe | votj keńd́źaĺi | syrj t́śod́źulid. | vogL (Munk) soslä, P sosla ’sisiliskon tapainen myyttinen eläin’ | ostjI sosəl, E săs, P săsəl ’sisilisko’ || samJr tānts ’sisilisko; käärme’ | Jn tad́u ’nahkiainen’ | T tansu id. | slk tǖsi̮ | Km tansə | Kb tanza | M tanže | Taigi taansche ’sisilisko’. Sanan runsas äänt. muuntelu johtuu sen affektiivisesta luonteesta; lähinnä on varhaisimmaksi muodoksi rekonstruoitavissa *čonśᴈ, sgr kielten sanat viittaavat johd:een *činśil(ᴈ) (lp tšer votj syrj) ~ *ćiśil(ᴈ) (ims vog ostj).
Lähdekirjallisuus:
- Lindström Suomi 1852 85 (sm ~ syrj ostj)
- Sjögren 1853 IRJaSMat 1 150 (sm ~ ven)
- Ahlqvist 1856 WotGr 153 (+ va)
- Boller 1856 SbAW 19 282 (+ votj sekä alt kieliä)
- Boller 1857 SbAW 23 421 (+ samJr slk Km)
- Europaeus 1870 Suomi 2:8 38 (+ ka lp tšer)
- O. Donner 1875 Boningsplatser 135 (+ li)
- Saxén 1895–98 Lånord 221 (+ vi)
- Munkácsi 1900 Nyr 29 158 (+ vog)
- Setälä 1912–14 FUFA 12 98 (+ ve samKb M)
- Kalima 1915 OLR 247 (+ ly; ims > ven)
- Paasonen 1917 Beiträge 176–77 (+ samJn T)
- Räsänen Vir 1947 166 (~ tung)
- FUV 1955 57
- SKES 1969 1043–44
- FUV2 1977 74
- Janhunen 1981 SUSA 77:9 17 (kantaural *conśi̮)
- UEW 1988 454–55
- Sammallahti 1988 UrLang 536
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Lindström 1852 Suomi: 85 | = ko дзодзув, haI sasaL, E săs id. | |||||
| Europaeus 1870 Suomi: 38 | + | = saaU didtjòl, Ko či'ǯǯli, Ki те̄йнчлиннк, T taŋ̄lĭŋ̄ge, ma шыҥшале, udm кенӟали, ko id., mns(IL) tōńś 'mato', haI E, nen tānts, selk tǖsi̮, kam tansə 'sisilisko' | ||||
| Munkácsi 1900: 158 | + | Tarkennus: = ko, mnsL sosla, P soslä 'mytologinen lisko', ha | ||||
| SKES 1969: s.v. sisilisko | + | + | Tarkennus: = saaU, Pi tiettjuol, L dadtjulahka, P deažžalakkis, I tažâlig id., Ko Ki T, ma, pe, mns(L sosla, P soslä), haI E, P săsəl 'sisilisko', nen, en taďu, ngan tansu 'nahkiainen', selk, kam, mat tanže 'sisilisko' | koko kielikunnassa ilm. epäsäännöllistä, ilm. affektiperäistä äännevaihtelua; suomessa kansanetymologisesti yhdyssana | ||
| NES 2004: s.v. sisilisko | + | + | Tarkennus: ? < ksgr *činśəl t. *ćiśəl |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| UEW 1988: s.v. sзŋćз | x | + | = saa ma pe ?mns (? ← ha) ha sam < ksgr *sзŋćз(lз) ~ *sзčз(lз) < onom. | äännevaihtelu voi johtua sanan tabunalaisuudesta | ||
| EWTsch 2013: s.v. šə̆ŋšaľe | + | Puolesta | ma murteiden -ŋ- ~ -m- mahd. bolgaarin vaikutusta |