Etymologiadata:imsm:cankëda

*cankëda

Vastineet:

• Suomi: sankea
• Karjala: sankie
• Vepsä: sanged
• Vatja:
• Pohjoisviro:
• Eteläviro:
• Liivi: sangdõ

mksm. *cankëda < kksm. *cankëta < vksm. *ćaŋkǝ̑-ta (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

sankka (Eurén 1860; eri tahoilla murt.) ’tiheä, sakea; taaja / dicht, dick’, sankea (kirjak., luult. < ka), sanka (run.; Kal) ’id.; synkkä’, sangen (Agr) ’kovin, erittäin’
~ ka sankie ’paksu, tuuhea; tiheä, sakea; lihava’ | ly saŋgei ’paksu’ | ve saŋged id. | li saŋgdə ’tiheä, sakea, paksu; samea; sumu’. — Sm sangen > lpN sâggâ (E U Pi Lu) ’kovin, sangen’.

Lähdekirjallisuus:

• Ganander 1787 NFL 3 15 (sm sangen ~ lp saggai)
• Sjögren 1849 MélR 1 223 (+ li)
• Yrjö-Koskinen 1866 Liv 402 (sm sankea ~ ve li)
• Kettunen 1938 LivW 355 (samoin)
• Lagercrantz 1939 LpWsch 755 (lp sâggâ < sm)
• SKES 1969 966 (s.v. sangen; + ka; vrt. sankea), 967 (s.v. sankea; + ka ly)

[sankka Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:sankea

Keskustelu

Rekonstruktio *cankëda perustuu Anten esitelmässään 2013 s. 4 esittämään vastinesarjaan ims *sankeda 'sankka', saamen *čoaŋkē 'möykky' ~ hantin *ćaŋk 'karsta (kattilassa jne.)'. Nämä sanat kuitenkin puuttuvat UED:stä, joten varmaankaan Ante ei enää kannata tätä rinnastusta?

Sm (ka–ly–ve) sankea ~ sankka sopisi myös balttilaislainaksi, jota liettuassa vastaa stangùs, -í, stángus 1. ‘taipumaton, kova, jäykkä’, 2. ‘tiheästi kudottu t. kietoutunut, tiivis; tiukasti sidottu, johonkin kiinnittynyt’, 3. ‘tiheästi kasvava (hiukset, villa)’, 4. ‘itsepäinen, taipumaton, tinkimätön’, 5. ‘sitkeä, innokas, ahkera, huolellinen, tarkkaavainen’. Liivissä on kuitekin vastine saŋgdə ’tiheä, sakea, paksu; samea; sumu’, joka ei tähän sovikaan niin hyvin, koska liivissä lainat balttilaisista st-alkuisista sanoista edustuvat t-alkuisina.

Jos ims adjektiiveilla onkin vastine saamessa ja ehkä jopa hantissa, niin on helpompaa selittää liettuan adjektiivista tai oikeastaan sen s mobilettomasta variantista tangùs ‘kova (puusta, huovasta), tukeva, vahvasti rakennettu’ ksm adjektiivi tankëda > sm tankea, li da’ŋktə. Kantagermaaniin on rekonstruoitu melkein samanmerkityksinen *tanxu-, joka sekin kävisi originaaliksi, mutta ainakin mokšan taŋgəda ’jäykkä; vahva, luja’ on mieluummin balttilaisperäinen.--Sjunttila (keskustelu) 21. joulukuuta 2025 kello 21.10 (EET)

Ainakaan tuo aikonani esittämäni hantin vastine ei voi tähän kuulua, koska hantin ć-alkuisilla sanoilla ei ylipäänsä ole uskottavia uralilaisia etymologioita; nykyisen käsitykseni mukaan kantauralin *ć muuttui hantissa s:ksi, ja kaikki kielessä olevat ć-alkuiset sanat ovat myöhempää alkuperää.

En nykyään erityisemmin usko suomen ja saamenkaan sanojen etymologiseen yhteyteen. Merkityssuhde 'sankka' ~ 'möykky' ei ole kovin läpinäkyvä, ja lisäksi tuo saamen *ćoaŋkē 'möykky' on varmasti yhteydessä verbiin *ćoaŋkē- 'kerätä, koota, poimia'. Lisäksi saamessa on vielä toinen kummallisen samankaltainen vartalo, jossa onkin geminaattaklusiili: *ćoaŋkkē-snē 'koossa' (inessiivimuoto) > saEt tjåenghkesne, saP čoahkis; *ćoaŋkki.e̮- 'koota' > saEt tjøønghkedh, saP čohkket, jne. --Ante Aikio (keskustelu) 23. joulukuuta 2025 kello 07.37 (EET)