Etymologiadata:imsm:audër
*audër
Vastineet:
- Suomi: au(d)er
- Karjala: auver
- Vepsä:
- Vatja:
- Pohjoisviro: aur
- Eteläviro: aur
- Liivi: ouŗ (lainasana ← viro)
mksm. *audër (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
auer (Jusl 1745 auweri; itämurt. Pohjanm), auder ’päivänsavu, aurinkousva, terhen; höyry / (trockener) Dunst’, autere, aude (murt. auve) ’id., sumun tapainen sinerrys’, johd. autereinen, auterinen, auertaa
~ ka auver(o) ’auer’ | vi aur (g. -u), murt. our (g. -u) ’höyry, savu, sumu’, aurata ’höyrytä, savuta’ | li our ’höyry’.
~ ka auver(o) ’auer’ | vi aur (g. -u), murt. our (g. -u) ’höyry, savu, sumu’, aurata ’höyrytä, savuta’ | li our ’höyry’.
Samaan yhteyteen kuuluu ilmeisesti myös hauri ’lämmin höyry’ ja sitä muistuttava ly hauru ’huurre, sumu, höyry, löyly’, joiden h- lienee häyry, höyry sanojen vaikutusta. Vrt. aura3 ja aurinko.
Lähdekirjallisuus:
- J. Krohn 1872 Suomi 2:10 136 (sm ~ vi)
- SKES 1955 29 (+ li), 62
- Koivulehto Vir 1979 279
- EEW 1982–83 122