Etymologiadata:imsm:apila/KBL

From Sanat
Jump to navigation Jump to search

*APILA > sm va apila, li åʾbiļ; ~ *APILAS > ka apilas s.

A Trifolium vsm apila ~ apilas A

Merkitysten levikki
A A A A A A A A A A
a
A
*apila
*apila ~ *apilas
*apilas

> li åʾbiļ; ⇒ Lo Sa apilainen; Lo a(a)pilja; Hä apilias; Hä apela, apelas; Lo Hä apelia, apelja, apelias; Hä apelva

Balttilaislainaetymologia

< kksm *apila(s)

← baP *ābilas (t. akk. *ābilan) < kba *āhbilas > pr wobilis apila; ⇒ tuntemattomalla *d-aineksella > lt dóbilas, murt. dobýlas apila

⇐ katoasteinen kie *h2ēb-l̥-

⇒ *h2ēb-l-o- > ksl *ā·hbla > sln murt. jáblọ 1 omena; 2 omenapuu; blg murt. я́бло, tšek murt. jablo ym. sl omena; sln murt. jábəł omenapuu; ⇒ mksl (j)аблань ym. sl omenapuu;

⇒ *h2ēb-l-ieh2 > pr woble omena

~ e-asteinen kie *h2eb-el- ⇒ lt obelìs 1 omenapuu, Malus; 2 kvitteni, Cydonia oblonga; lv âbele, murt. âbels: -s omenapuu

~ o-asteinen kie *h2eb-ol- ⇒; miir ubull n, kmr afal m, msk epli n, ru äpple, sa Apfel omena; ⇒ *h2eb-ol-n- > pr wobalne, miir aball, kmr afall omenapuu

~ ō-asteinen kie *h2b-ōl-

⇒ *h2b-ōl-o- > lt murt. óbuolas (vokaalin lyhenemisen kautta > lt murt. óbulas) omena, lv âbõls, murt. (demin. âbõliņš apila) 1 omena; 2 apila; 3 mon. perunat; (vokaalin lyhenemisten kautta > lv murt. âbuls 1 apila; 2 omena; lv murt. abols, abuls, demin. abuliņš apila); ⇒ tuntemattomalla *d-aineksella > lv murt. dâbols (vokaalin lyhenemisten kautta > lv murt. dâbuls) apila

⇒ *h2b-ōl-io- > lv murt. âbolis, lt obuolỹs (vokaalin lyhenemisen kautta > lt murt. obulỹs) 1 omena; 2 pyöreä omenankokoinen hedelmä; 3 omenankokoinen esine; 4 täplä; 5 aataminomena;

⇒ *h2b-ōl-ieh2 > lv murt. âbole omenapuu

Etymologiaa esittää Thomsen 1890: 156 huomauttaen, että suhde sm a ~ lt o on sama kuin s:ssa *lapido. Mts. 147 Thomsen luokittaa s:n balttilaisperäiseen heinänviljely- ja karjankasvatussanastoon.

Päätelmät

Balttilais-germaanis-kelttiläisen ’omena’-sanan katsotaan yleisesti (SEJL, AlEW, EDPG, EDPC) palautuvaan kie l-vartaloon *h2ēb-l̥-: *h2eb-e/ol-: *h2b-ōl-. Näistä taivutusvartalon eri asteista on kielihaaroissa muodostettu johdoksia, joista baI kielissä e-asteiset yleisesti tarkoittavat ’omenapuuta’ ja ō-asteiset ’omenaa’, kun taas preussissa ja slaavissa molemmat merkitykset ilmaistaan katoasteisen *h2ēb-l-vartalon johdoksin; ge ja ke kielissä käytössä ovat o-asteiset johdokset. Katoasteisen vartalon syllabisen -l̥-n sisältävä muoto edustuu vain ’apilaa’ merkitsevissä johdoksissa pr wobilis ja lt dobilas.

Ba ’apilaa’ merkitsevä sana palautetaan yleensä *dāb-kantaan (SEJL), jonka etymologiaa ei tunneta ja joka on sekoittunut ’omena’-sanaan sekä lätissä että preussissa (LEW, EDBIL) sekä välttämättä myös ksm:n ba lainojen lähtökielessä, koska ims:ssa sen d-alkuisuudesta ei ole jälkiä. Oletus on monimutkaisuudessansa epätodennäköinen, kuten jo Kalima 1940a: 385–8 osoittaa, eikä selitä ba ’apila’-sanan alkuperää.

Onkin luultavaa, että ’apilaa’ on merkinnyt kba konsonanttivartalosta *āhbil- (< kie *h2ēb-l̥-) *-a-johtimella (< kie *-o-) muodostettu *āhbil-as, kun taas ’omenaa’ ovat jääneet tarkoittamaan *āhbl- (> sl, pr) ja *āhbōl- (> baI) vartaloiset sanat. Johdoksen motivaationa ovat voineet olla apilan omenanmuotoiset kukinnot. Lv murteista sana on taas väistynyt ’omenaa’ merkitsevän sanan ābols (ym.) ja sen uudemman (deminutiivi)johdoksen āboliņš tieltä. Lv murremuotojen abols ~ abuls ’apila’ lyhyt a- on vaikutusta s:sta amuls ’misteli’, ^Koivulehto 2000a: 106–7. Lt s:n dobilas vaikutusta lienee lv dābols ~ dabuls ’apila’. Toisaalta Blažek 2001: 55 esittää prefiksilähtöisyyttä *ad-ābulas [mieluummin *ad-āhbil-as] ’omenapuun juurella’, jolloin motivaationa olisikin apilan kasvupaikka.

’Apila’-sanueen vain itäbaltista tavattu d- voi olla jäänne aiemman yhdys-muodon määriteosasta (prefiksistä?). Kenties samaa alkuperää on d- eng s:ssa dapple ’täplä, pyöreä laikku’, vrt. apple ’omena’ ja lt obuolỹs ’omena; täplä’?

Li åʾbļiņ ’apila’ on ← lv āboliņš, mutta tähänastisten käsitysten (^SSA) vastaisesti rinnakkaismuoto åʾbiļ on toisen tavun i:n perusteella < ksm, vain ensi tavun pitkä vokaali on lv lainan vaikutusta.

← ba.