Etymologiadata:imsm:antura

*antura

Vastineet:

• Suomi: antura
• Karjala:
• Vepsä:
• Vatja:
• Pohjoisviro: andur
• Eteläviro:
• Liivi: andõr(z)

mksm. *antura (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

antura (Schr 1637; yl., ei Ink) ’jalkineen pohja; reen, kelkan tms. jalas t. jalaksen raudoitus, (KaakkSm rannikko) köli; (KSm) kova maakerros / Schuh-, Fußsohle; (Eisenbeschlag der) Kufe; Kiel; Pflugsohle’
~ ink antura ’köli’ (< sm t. vi) | vi andur (g. -i t. andru) | li andər(z) id. (vi t. li > latv andrus id.)

< germ (sk), vrt. kgerm *anduraz, ksk *anduraR (akk. *andura) > mn ǫndurr, andr(i) ’suksi’, nn andør(a), onder id., mr andur-stang ’reen jalakseen kiinnitetty tanko’, andra ’varustaa (reki) puuanturalla’, nr andor, andur ’lyhyempi epäparisista suksista, kalhu, (murt.) reen jalaksen t. veneen kölin puinen vahvike’.

Lähdekirjallisuus:

• Lindström Suomi 1852 14 (sm ~ isl nr)
• Thomsen 1869 GSI 112 (+ li (> latv); ims < sk)
• Thomsen 1870 Einfl 130 (+ vi)
• Karsten 1934 FmS 2 80
• SKES 1955 20

[antura Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:antura

Keskustelu

LÄGLOS:n (s.v. antura) mukaan kyseessä on "Germ. oder jüngeres LW." Kovin nuori laina ei kyllä voi olla kyseessä, jos levikki ulottuu suomesta liiviin: LÄGLOS:n "nuoret" lainathan ovat 500 jKr. jälkeen saatuja, ja varmaan kauhean paljon tuota myöhemmälle lainalle ei tällaista levikkiä voisi olettaa. Tietysti ne muutamat slaavilaiset lainat kantasuomeen ovat kulttuurhistorian ja merkityksen valossa varmaan vähän tuon jälkeen saatuja, mutta sanaa antura ei kai ole mitään syytä pitää erityisen nuorena (jollei sitten aukkoisen levikin takia oleteta, että kyseessä on rinnakkaisesti saatu skandinaavinen laina, mikä ei sinänsä ole mahdotonta, kun skandinaavit toki ovat liikkuneet ympäri Itämerta). LÄGLOS mainitsee lähinnä, että ajoittaminen on hankalaa, ja että useampikin taho on pitänyt sanaa skandinaavisena tai muinaisruotsalaisena lainana. En tiedä, miten nämä vanhat lähteet ovat sanan levikkiin suhtautuneet.

Rupesin tätä lähinnä sikäli miettimään, että tässä sanakirjassa olisi hyvä antaa (ainakin yleistajuisilla sivuilla) mahdollisimman tarkka kuva siitä, minkäikäinen laina on kyseessä. "Germaani" ja "skandinaavi" ym. yksinään voivat olla aika hämäriä termejä sanakirjan käyttäjille, eivätkä ajoitukset tutkijoillekaan aina ole selviä. --Sampsa Holopainen (keskustelu) 11. helmikuuta 2021 kello 22.38 (EET)

Rinnakkaislainaaminen voisi olla hyvä vaihtoehto harkittavaksi. En ennestään tunne suoria nuorempia skandinaavisia lainoja liivistä, mutta ei kuulosta mitenkään mahdottomaltakaan. Viron sana taas esiintyy vain pohjoisrannikolla, mikä ei nyt ainakaan puolla kovin vanhaa ikää. --J. Pystynen (lähetä viesti) 12. helmikuuta 2021 kello 18.19 (EET)

Haiskahtaa tosiaan melko myöhäiseltä merenkulkusanastolta virossa, liivissä ja inkeroisessa, joissa merkitys on 'laivan köli', ja viron levikkiä on vain pistemäisesti eri rannikkoalueilta: andur ander --Juha Kuokkala (keskustelu) 12. helmikuuta 2021 kello 19.05 (EET)

Kiitoksia, tässähän tuli uutta tietoa roppakaupalla, en itse vielä ehtinyt viron levikkiä katsomaan, enkä pikaisella LÄGLOS- ja SSA-selailulla huomannut 'köli'-merkityksenkään yksinomaisuutta mainituissa kielissä. Tämän sanan osoittaminen rinnakkaislainaksi olisi kyllä arvokas lisähuomio skandinaavis-itämerensuomalaisiin kontakteihin.

Inkeroisen sana tuskin on rinnakkainen laina skandinaavista (SSAkin pitää sitä joko virolaisena tai suomalaisena lainana), joten varmaan voisi ajatella rinnakkaista skandinaavilainaa suomeen ja liiviin, ja edellisestä olisi sitten saatu Viron rannikkomurteiden ja inkeroisen sanat. --Sampsa Holopainen (keskustelu) 12. helmikuuta 2021 kello 21.29 (EET)

Joo, mielessä käy myös, voisiko antura kölin merkityksessä olla alkuaan suomen sanan merkityserikoistuma – sana tunnetaan ympäri suomen murteita reen, kengän ym. pohjaosan merkityksessä, mutta 'köli' se on lähinnä Etelä-Karjalassa, ks. SMS. SSA:n perusteella myös skand. sanan perusmerkitys liittyy suksiin ja rekiin, joskin myös '(murt.) reen jalaksen t. veneen kölin puinen vahvike'. Pitäisi ehkä selvittää tarkemmin ruotsin sanan merkityslevikkiä, jotta tähän osaisi ottaa kantaa. --Juha Kuokkala (keskustelu) 13. helmikuuta 2021 kello 03.24 (EET)