Etymologiadata:imsm:ansa/KBL

From Sanat
Jump to navigation Jump to search

*ANSA > sm ka ansa, va aasa, vi uk aas, li åzy(z) s.

A silmukkapyydys; B pyydys yleisesti; C muu silmukka (esim. jalkineessa); D sanka, kahva, kädensija; E (luonnon)nurmi, rantanurmi t. -laidun; F hylly; auma, pieles, haasia; G kannatinhirsi, siltapalkkeja ym. tukeva aluspuu

Merkitysten levikki
abg abcg bc A Abg ABc aBc A A A
A
CDE CE CEf CEF CEF AC
CD C C C

ansas (*-aha-) Hä Et Sa ’ABC; tallukan pohja’, Lo Hä Ep G (? = li åzyz)

Balttilaislainaetymologia

< kksm *ansa → ksaa 1470 *vōssē > P (Et Ar Lu) vuos'si sanka

← baP *ansā < kba *ansah > lt ąsà 1 astian kahva, korva; 2 arkun, laatikon kahva; 3 virsun silmukka (lenkki) nyörien pujottamista varten; 4 napinreikä, napinläpi; 5 ripustuslenkki (vaatteen tms); 6 piiskan tai köyden silmukka; 8 neulansilmä; 9 saappaanvarren lenkki; lv òsa ~ ôsa 1 kahva, ripa, sanka, korva; 2 reikä kengännauhan pujottamiseksi, silmukka, lenkki

< kie *h2enseh2 > lat ānsa kahva, kädensija; ote, kiinnekohta

⇐ kie *h2ens- > lv murt. òss ~ ôss (> òse ~ ôse) ’= lv osa

⇒ mpr ansis kattilan ripustuskoukku; gr. ἡνία ohjakset, suitset; msk æs reikä kengännauhan pujottamiseksi

Etymologiaa esittää Donner 1884: 262.

Muu selitys

Thomsen 1869: 112 esittää s:aa ansas (~ ansa) G lainaksi ge muodosta, jota jatkavat go yks. dat. anza ’palkki, parru’, msk áss ’paalu, seiväs, palkki, harjahirsi’ ja ru ås ’harjahirsi’

Päätelmät

Merkitys B ’pyydys’ näyttää kehittyneen merkityksen A ’silmukkapyydys’ kautta yleisemmästä ’silmukan’ merkityksestä C, josta myös D ’sanka’ on voinut saada alkunsa. Ba sanueella on kuitenkin sekä merkitykset C että D, ja saamesta tavataan vain D, joten kummatkin lienee palautettava lähtökieleen. R (v)aasa, I K aas F tuskin liittyy näihin, vaan on ehkä < G (← ge, ^Thomsen), koska erilaiset heinänkuivatusrakennelmat koostuvat kannatinpalkeista, t. mieluummin (^LägLoS) sm s:n haasia (← ge) epäsäännöllinen vastine.

Ongelmallisin on merkityksen E ’nurmi, laidunmaa’ alkuperä. Useimmissa EMS:n esimerkkilauseissa aas E liittyy joenrantojen kontekstiin, ja Vihma 1983 perustelee laajemman aineiston valossa sen yhteyttä joenmutkiin. Tältä pohjalta jo Saareste EKMS on yhdistänyt sen *ansa-sanueen vanhimpaan merkitykseen C. Oletetun välimerkityksen ’joenmutka’ puuttuessa yhdistelmää on pidettävä hieman epävarmana.

AB < CD ← ba; E ? < C.