Etymologiadata:imsm:ankërijas/th
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Thomsen 1869: 80 | + | ← ba vrt. lt ungurỹs id. | ||||
| Donner 1884 TIZ: 262 | + | Tarkennus: vrt. myös pr. angurgis id. | Sm -ias edustaa alkuperäisempää asua kuin lt -ys < *-jas | |||
| Thomsen 1890: 88, 158 | + | + | Tarkennus: ← ba *anguria-s | Ba -u- > ims -e- myös lainoissa nukero ja perkele; lt u- on myöhäisempää lähtöä kuin pr a- | ||
| Veske 1890: 205 | + | Tarkennus: vrt. myös mksl ѫгрь, ven угорь id. | ||||
| Wiklund 1916 MO: 168 | + | Puolesta | Jokikalat lohi ja ankerias elävät Itämeren mutteivät Mustanmeren ja Kaspianmeren valuma-alueilla | |||
| Vasmer 1958 REW: s.v. угорь | + | Puolesta | ||||
| Plötz 2013 IJDLLR: 146, 153 | + | Tarkennus | Myös murt. änkeris voi päätteen osalta palautua suoraan ba muotoon, jos myös vs takis 'takiainen' palautuu | |||
| Hyllested 2014: 164 | + | Puolesta | Lähtökielen -u- > ims -e- myös ge lainassa aika < *ajeka ← ge *ajuka- | |||
| ALEW 2015: s.v. ungurys | x | x | Puolesta | Kba a- > kbaI u- myös sanoissa lt ùpė ~ upė̃, lv upe 'joki', vrt. pr ape id.; kuurilaiset ja preussilaiset paikannimet osoittavat a-llisen muodon aiemmaksi; -e- lt murremuodoissa ungerỹs ~ uñgeris id. voi olla ims vaikutusta; sl -o-lliset [< ksl -a-] vastineet voivat johtua ksl *-arji-eläinlajinnimipäätteen vaikutuksesta | ||
| Junttila 2015 UH: 19 | + | Puolesta | Keskikantasuomessa ei sisätavussa ollut -U-ta | |||
| Pystynen 2018: 72 | x | Tarkennus: ksm *-ja- | Sanansisäinen t. vartalonloppuinen i ei yleensä esiinny itämerensuomen vanhassa perintösanastossa t. vanhimmissa lainakerrostumissa; konsonantinjälkeinen puolivokaali on useissa asemissa myöhemmin vokaalistunut, esim. haasia < *haasja, hartia < *hartja, kavio < *kapja |
Hylätty etymologia: onom/deskr, vrt. vingerdama, ks. Junttila 2015 Ba 158, 160, 169