Etymologiadata:imsm:ankërijas/KBL
*ANGËRJAS > sm ankerias, ka ankerjas, va aŋkõriaz, vi angerjas, li aņgyrz uk angõrjas, s.
A Anguilla anguilla; B kyy, Vipera berus
| A | A | A | A | A | A | A | a | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| A | |||||||||||
| A | A | Ab | A | A | A | ||||||
| A | A | A | A | ||||||||
> (Kp) Sa Kk R (K L) S (V) anger; (R) L S angeras, Lo ankerainen; Hä Kp–Kk R M–V ankeria (= angerja = angõrja), Lo Hä Sa -inen; Kp ankero; Sa V ankerus (= angõruś); Sa anger|va, -vo, -ma; S angergas; änkeriäs (= R ängerjas); R änger ~ änkeri ~ änkere; änkeri|kala, -nen, -s, -äinen
Balttilaislainaetymologia
< kksm *ankërjas
← baP *angurjas < kba *an(h)gurjas > lt ungurỹs (> murt. ungarỹs ~ uñgeris ~ ungerỹs ~ ingurỹs ~ viñguras ~ vingurỹs), pr angurgis [anguris], ksl *a̾nhgarju > kesl ȕgor, sln ogọ́r, tšek úhor, pl węgorz, ven угорь ankerias
⇐ kba *angis > lt angìs (: -iẽs) kyy; lv ôdze, murt. õdze ~ ódze ~ ôdzis ~ ócs kyy; pr angis käärme; ksl *a·nǵju > kesl sln vộž rantakäärme, Natrix natrix; gọ́ž kyy; pl wąż käärme, misl ѹжь (>) ven уж kyy ym. sl
< kie, joko (EDBIL) *h2engwh-ur-jo- t. (SEJL) *h2engwh-ṛ-jo- (vain pr ja pn. lv Ogre, Angure; lt < *h2ṇgwh-ṛ-jo-) t. (AlEW s.v. angìs) *n̥-ngwí- > lat anguis käärme (⇒ anguilla ankerias), miir escung ankerias; mysa unk käärme; ⇒ kr ἴμβηρις ankerias
Jo Thomsen 1869: 80 esittää lainaa lt sanasta ungurys. Donner 1884: 262 tarkentaa, että sm -ias edustaa alkuperäisempää asua kuin lt -ys < *-jas ja vertaa myös pr. s:iin angurgis. Thomsen 1890: 88, 158 lisää, että myös pr a- on alkuperäisempi kuin lt u-, ja ba sisätavun -u-ta edustaa ims -e- myös lainoissa *nukëro ja *perkeleh. Junttila 2015b: 19 uskoo, ettei keskikantasuomessa ollutkaan -U-ta sisätavussa.
Wiklund 1916: 168 kirjoittaa, että jokikalat lohi (^lohi) ja ankerias elävät Itämeren vesistöalueella mutta eivät ur kielten aiemmilla puhuma-alueilla Mustanmeren ja Kaspianmeren valuma-alueilla.
Muu selitys
Mägiste 1955a: 73–7 ehdottaa, että sana voisi olla deskriptiivistä lähtöä, vrt. vi vingerdama. Junttila 2015c: 169 huomauttaa, ettei deskriptiivisyys ole alkuperänselitys.
Päätelmät
Alkumerkitys on varmasti A ’ankerias’; B ’kyy’ ei välttämättä liity ba *angis-sanueen merkitykseen vaan saattaa selittyä myös myöhäisenä tabunimityksenä.
← ba.