Etymologiadata:imsm:aisa/KBL

From Sanat
Jump to navigation Jump to search

*AISA > sm ka va aisa, ve aiž, vi vs ais, s.

A ajo- t. maanmuokkausvälineen parillinen puinen vetotanko; (>) muun laitteen tankomainen osa

Merkitysten levikki
A A A A A A A A A A A A
A
A A A A A A
A a a

vsm A

> I K (S) aisk; ⇒ Au aiso, ly aise, ve aižaz, K aisas A

Balttilaislainaetymologia

< kksm *aje̮sa

← baP *ajesā n mon. < kba *aihas: mon. *aihesah > ksl *aja: mon. *ajesāh > sln oję̂: mon. oję̂sa; > kesl óje, mon. ója ym. sl aisa;

joko < kie (SEJL s.v. íena) e-asteinen *h2eiH-os ⇐ *h2eiH- ⇒ *h2eiH-n-eh2 ~ *h2oiH-n-eh2 > lt íena kakkula-aisat

t. < kie (EDSIL s.v. *oje) o-asteinen *h2oiH-os ~ *h3oiH-os ⇒ myöhäisav aēša aisat (ellei myös e-asteinen); kr οἰήϊον peräsimen kahva

~ kie katoasteinen *h2iHs-éh2 (EWAiA I 208) > mia īṣā́ aisat; pers xēš aura(n vannas); heet dat.-lok. GISḫi-iš-si, GISḫi-eš-si aisalla

Lidén 1897: 61–5 rekonstruoi sanalle kba lähtömuodon *aisō ~ *aisa sl sanueen ja sen ar vastineitten pohjalta. Itäbaltissa sanueen on korvannut yhtäältä samakantainen lt iena, toisaalta saksalaisperäinen lt dyselys, lv dis(t)ele. Ba lainoissa on muutakin rekisanastoa, kuten Suhonen 1988: 599, 611 lisää.

Junttila 2016c: 218–19 tarkentaa, että lähtömuotona on tuskin ollut ba *aisā, koska ba lainojen lähtökielessä ie s (> kba ) > š /i_, ^laiha < baP *laiša- ~ lt liesas. Todennäköinen lähtömuoto on joko kba n mon. *ajesā t. siitä analogisesti muodostettu yksikkö *ajesa. Ksm äännekehityksen aje̮- > ai- paralleelina on sm aika < kksm *aje̮ka < ge *ajuka.

Muut selitykset

Kalima 1932c pohtii mahdollisuutta selittää *aisa em. arjalaisesta sanueesta – vrt. etenkin myöhäisav aēša aisat – josta → ers ажия mkš ažjä, udm вайыж, ko вож ’aisa’, mutta pitää balttilaisselitystä sanansisäisen sibilantin edustuksen takia parempana. Koivulehto 2001f: 362 ehdottaa, että vksm:ssa tuntematon kar -- saattoi substituoitua ”kevyemmällä” -js-llä; mordvassahan se on substituoitunut -šj-llä ja permissä ei näy lainkaan konsonanttiyhtymää. Holopainen 2019: 64 ei pidä perusteluja riittävänä ja viittaa yhteen mahdolliseen kur --tapaukseen.

Koivulehto mt. pitää mahdollisena myös sl lainaa, jolloin lähtömuotona olisi muu kuin yksikön nominatiivi, keskitavu taas jää hänen mukaansa edustumatta useissa sl lainoissa. Loppu-a:n selittää Anttila 2002: 96–7 lähtökielen monikon päätteestä.

Päätelmät

Merkityksen puolesta monikollinen (t. kaksikollinen) lähtömuoto on odotuksenmukainen. Sekä baP *ajesā että ksl *ajesāh lähtömuotona edellyttävät ksm äännekehitystä aje̮- > ai-, joka esiintyy myös ba lainassa *kaikki (Junttila 2019: 60–1). Sl lainat lienee omaksuttu vasta tämän äännekehityksen jälkeen. Arjalainen alkuperä on hylättävä sibilanttiedustuksen takia.

Mieluummin ← ba kuin ← sl.