Etymologiadata:imsm:aina¹/KBL
*AINA > sm ka aina, va vi Khk Tõs ain; (⇒ vi aina) adv.
A alati, joka kerta, jatkuvasti; yhä, edelleen; kuitenkin; kyllä, toki, -hAn, -pA
| A | A | A | A | A | A | A | A | A | A | A | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| A | |||||||||||
| a | a | A | |||||||||
vsm A
> Lo ain; ⇒ Vie-Au ainos, Ek aino A; R–S vvi (?*ainan >) aina ~ aena A
Balttilaislainaetymologia
< kksm *ajna
← baP *aina < kba *aihna > lt víen adv. 1 vain, ainoastaan; 2 juuri; -pA; 3 edelleen; 4 juuri ja juuri, tuskin; 5 yhä, jatkuvasti; lv viên vain, ainoastaan
⇒ lt vienàt adv. 1 vain, ainoastaan; 2 juuri ja juuri, tuskin; 3 juuri; pr ainat aina
⇐ kba *aihnas > lt víenas, lv viêns, pr ains yksi
< kie *h1oi-no- > lat ūnus, miir oín, go ains ym. ie yksi
Etymologiaa esittää Thomsen 1890: 101, 156–7.
Muu selitys
Aiemmin Thomsen 1870: 129 esitti sanalle ge alkuperää, vrt. go ainaha, msk einga ’ainoa’. Lähtömuoto olisi tällöin kge *aina- (go ains, sa eins, ru en ym. ge ’yksi’). Hummelstedt 1937: 240–2 tarkentaa, että sk kielissä ’yksi’ esiintyy prepositiolausekkeissa ja taivutusmuodoissa myös merkityksissä ’aina, jatkuvasti, alinomaa’.
Päätelmät
Lainan lähtömuodoksi sopisi äänteellisesti sekä ba että kge–ksk numeraalivartalo. Ims adv:n merkitys vastaa sekä ba numeraalin johdoksen muinaispreussissa esiintyvää merkitystä että eräitä ge numeraalin marginaalisia käyttöyhteyksiä. Näyttää siis mahdolliselta, että sekä ba että ge lainojen lähtökielissä on numeraalia ’yksi’ voitu käyttää merkityksessä ’aina’. Ge (sk) alkuperää tukevat levikki ja ’yksi’-sanueesta lainattu sm ainoa (LägLoS I).
Mieluummin ← ge kuin ← ba.