Etymologiadata:imsm:ahtas/th

Sanatista
Balttilaisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Thomsen 1890: 82 112 158 + ← ba vrt. lt añkštas id. Tavunloppuinen ba -n- ei edustu, koska ims:sta puuttuu -nht-; ba -as → ims -as
Kalima 1936: 86 + Tarkennus: ← ba *anštas Lt añkštas < *anštas, vrt. Trautmann 11
SEGV 1994: s.v. ahaZ + Puolesta Lt añkštas < *anž(a)-stas < mkie *angh-os-to-s, vrt. mksl ѫзъкъ 'ahdas, tiukka', lat angustus 'ahdas, niukka, tukala' ⇐ *angh-eo-s, vrt. mia aṃhaḥ 'pelko, ahdistus' ⇐ kie *h₂eng-
Vaba 2016 KjK: 941 + Puolesta Ksm -n- on kadonnut konsonanttiyhtymän edeltä myös balttilaislainoissa haura ← ba *šandra, lahti ← ba *lanktē ja siula ← ba *tinkla
Johdos
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Setälä 1891: 301 + + ahtaa Kantaverbillä on vastine mordvassa
Airila 1940: 21 88 - Vastaan Verbin ahtaa merkitys voi olla siihen etymologisesti kuulumattoman ahdas-sanan värittämä
Itkonen E 1966: 383 - - Vastaan s-johtimella ei muodostu verbeistä adjektiiveja; ahtaa-verbin etäsukukielten vastineiden kanssa yhteiset merkitykset 'ripustaa kuivumaan' ja 'virittää ansoja' eivät sovi adjektiivin ahdas lähtökohdaksi, vaan verbin ims lisämerkitys 'tunkea, sulloa' on kansanetymologista tartuntaa tästä
Koponen 1997 Vir: 441 x Puolesta vs ahas voi olla ← vi; osa -As-päätteisistä nomineista on omaperäisiä; -is- johdoksessa ahdistaa viittaa myös -as-aineksen johdosperäisyyteen