Germaanisperäinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Nikkilä 1988 O/L: 135–40
|
|
+ |
+ |
|
~ ahava ⇐ *aha- ← ge, vrt. msk arinn 'liesi, uhritulisija', ru äril, ta arne 'tulisija'
|
Lähtömuoto ⇐ ie *as- 'palaa, hehkua'
|
| LägLoS 1991: s.v. aho
|
|
+ |
|
|
Puolesta
|
Merkitysyhteys 'palaa; kuivuus' ~ 'palanut alue, kaski' myös sanoissa sm/ka/ve palo 'kaski' ja ko tila 'kaski' ~ til 'tuli'
|
| Koivulehto 1994 Vir: 644–5
|
|
|
x |
|
Puolesta (vasta-argumentein)
|
Tarkan lähtösanan edustajaa ei tunneta ge kielistä; muodoltaan sopivia ie vastineita voisivat olla mint ā́sa- 'tuhka, pöly', lat āra 'alttari' (*'polttopaikka'); äänt. vastaava sana on ru no ta os '(paha) haju, häkä, palaneen haju' < kge *ōsa-
|
Balttilaisperäinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Anttila 2000: 244–7 264
|
|
+ |
+ |
|
~ ahava ⇐ *aha ← ba *ažà, vrt. lt ožìnis ~ óžinis, lv āzenis ~ āzinis 'kaakkoistuuli', lt ãžnas 'oma; tosi, todellinen', lv azaids 'ateria, ruoka-aika'
|
Ajamisen semantiikka yhdistää ahon 'hakkuuaukea' ('hakata' < 'ajaa') ja ahavan 'tuuli'; lähtömuodon suora vastine puuttuu ba kielistä, mutta ba johdosten merkitykset voidaan myös palauttaa 'aukeaan' (~ 'selkeä' ~ 'tosi, aito') ja 'tuuleen'; lähtömuoto ⇐ ie *aǵ- 'ajaa'
|
Koivulehto 1991 ABäG 191 (Rez. OVL) ?
