| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Thomsen 1890: 159
|
|
- |
|
|
? ← ba vrt. lt mon. ardaĩ (àrdai?) 'pellavankuivatusorret', lv mon. ārdi 'riihenparret; kuivausorret'
|
Merkitysvastaavuus on ongelmallinen
|
| Kalima 1928 Vir: 102–3
|
|
+ |
|
|
Puolesta
|
Suomen seivästä t. riukua merkitsevistä sanoista balttilaisperäisiä ovat myös malka, orsi, pahla, seiväs ja vaaja
|
| Nieminen 1945 Vir: 530–1
|
- |
|
|
|
Vastaan
|
Balttilaisista as-maskuliineista ja a-neutreista ei lainautunut o-päätteisiä muotoja kuten aarto
|
| LEW 1955–62: s.v. ardas
|
|
|
+ |
|
Puolesta
|
Ba lähtömuoto ⇐ lt ardýti, lett. ārdīt 'erottaa'
|
| ALEW 2015: s.v. arta
|
|
|
x |
|
Tarkennus: vrt. myös varhaislt arta 'purjeen raaka' ellei tämä ← ims
|
|
| Junttila 2015: 174, 197
|
+ |
+ |
|
|
Puolesta
|
Sanalla on tavallisia a-päätteisiä muotoja kuten arta, josta (a)arto voi olla johdos; merkitysyhteys on riittävän selvä
|
