Etymologiadata:imsm:(v)otta-/th

From Sanat
Uralilainen
Lähde, s. Väite Argumentit
Uotila 1938 SyrjChr: 184 = ud, ko, mns [ks. tarkemmin]
Koivulehto 2009 SUSA: 93–95 - Vastaan SaaP vuohttit ja komin votni̮ eivät epäsäännöllisten vokaalivastaavuuksien takia voi olla imsm sanan vastineita. Komin votni̮ voisi olla varhainen itämerensuomalainen lainasana.
Metsäranta 2020: 241–243 Lisätieto Itämerensuomessa voi olla kyseessä kaksi eri sanuetta eteläisten ja pohjoisten kielten merkityseron sekä äänteellisen yhteensopimattomuuden (v-:n kato) perusteella. Komin votni̮ on muuta alkuperää (johdos < ur *wexə- 'ottaa, tarttua')
Indoeurooppalaisperäinen
Lähde, s. Väite Argumentit
Koivulehto 2009 SUSA: 93–95 imsm *votta- ← ieur./esigerm. *wondh-éye/o- ’kääntää’ (vrt. gootin wandjan, saksan wenden jne.) Kun lainaan on lisätty omaperäinen suffiksi -ta, on saatu *vont-ta- (vrt. samantyyppinen kehitys kostaa-verbin lainaselityksessä), joka reaalistuu nasaalin putoamissäännön mukaisesti asuna *votta-. Merkityskehitys 'ottaa' < 'väkivalloin ottaa, riistää': karjala-aunuksen vastineella merkitykset ’ottaa pois, kiinni; riistää, viedä; valloittaa; varastaa’, tämä jo lähellä germaanin merkitystä ’kääntää’. Merkitys säilynyt myös viron johdoksessa võti ’avain (jotain, mitä käännetään)’.