Etymologiadata:imsm:öö
*öö
Vastineet:
mksm. *öö < kksm. *eji < vksm. *ejǝ (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
yö (Agr; yl.) ’Nacht’, yhd. aamuyö, iltayö, keskiyö, jouluyö; yöpuu (käydä yöpuulle), (kulkea) yöjalassa, yökausi (tav. mon. yökaudet ’yöt läpeensä’), yölepakko, yölintu, yöperhonen, johd. yöllinen, öinen; yöpyä, yökkö (Raam 1642) ’yöperhonen; lepakko’, yötsi(t) (paik. PSavo PKarj), yötsy(t) (PKarj), öitsit (kaakkmurt. ja ymp.) ’yövalvojaiset; yötalkoot’
~ ink ȫ, ǖ ’yö’, öitsi: öitsis ’yöpaimenessa’ | ka yö ’yö’, yölline ’öinen; yöllä ollut’, öine ’öinen’, yötyö ’yöpyä’ | ly üö ’yö’, üöĺīńe ’yön yli seissyt’, üödüdä ’yöpyä’ | ve ö ’yö’, öĺńe ’yöllinen’, üińe id., öduda ’yöpyä’ | va ȫ ’yö’, eittsē (ill.) ’yöpaimeneen’ | vi öö ’yö’, öine ’öinen, yöllinen’, ööbida ’yöpyä’, (murt.) öitsel, öitses ’yöpaimenessa’ | li īe, (vanh.) ǖö ’yö’
~ ink ȫ, ǖ ’yö’, öitsi: öitsis ’yöpaimenessa’ | ka yö ’yö’, yölline ’öinen; yöllä ollut’, öine ’öinen’, yötyö ’yöpyä’ | ly üö ’yö’, üöĺīńe ’yön yli seissyt’, üödüdä ’yöpyä’ | ve ö ’yö’, öĺńe ’yöllinen’, üińe id., öduda ’yöpyä’ | va ȫ ’yö’, eittsē (ill.) ’yöpaimeneen’ | vi öö ’yö’, öine ’öinen, yöllinen’, ööbida ’yöpyä’, (murt.) öitsel, öitses ’yöpaimenessa’ | li īe, (vanh.) ǖö ’yö’
= lp iggjâ ’yö’ | mdE ve, vä, M vä | votj uj | syrj voj | vogE jī, I ji, L jiγ | ostjI ĕj, jĕj | unk éj id.
Lähdekirjallisuus:
- Fogel 1669 Käsik 4 (sm ~ unk)
- Scheffer 1673 Lapponia 178 (sm ~ lp)
- Fischer 1768 SibGesch 163 (+ md votj syrj vog)
- Ganander 1787 NFL 3 372 (+ vi)
- Sjögren 1821 GS 1 29 (sm ~ md votj syrj vog)
- Sjögren 1828 GS 1 220 (sm ~ lp)
- Gottlund 1832 Otawa 50 (+ ostj)
- Sjögren 1849 MélR 1 232 (+ li)
- Ahlqvist 1856 WotGr 142 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 110 (+ ve)
- MUSz 1873–81 772 (tähän yhdistetty väärin vogP ēt ja ostjP at, ät ’ilta’)
- E. Itkonen 1949–51 FUF 30 39
- FUV 1955 127
- TESz 1 1967 730
- MSzFE 1967 143
- DEWOS 1968 317
- FUV2 1977 139
- SKES 1978 1866–67 (+ ink ka ly)
- Häkkinen 1987 ES 398
- UEW 1988 72
- Sammallahti 1988 UrLang 542
- EWUng 1993 304
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Fischer 1768: 162–3 | = md (ers ве mkš ve), pe (udm уй, ko вой), unk éj, mns (E jī, I ji, L jiγ) 'yö' | |||||
| Gottlund 1832: 50 | = saa(I) ijjâ, md pe unk mns, haI (j)ĕj 'yö' | |||||
| UEW 1986: s.v. eje | x | Tarkennus: = saaL P idja, Ki ыйй, T ji̮jj, md pe unk mns ha < ksgr *ejə t. *üjə | ||||
| UED 2020: s.v. eji/üji | x | Tarkennus: saaE jïjje, U jijja, L P, I ijjâ, Ki T (< ksaa *ije̮), md (< kmd *vej), pe (< kpe *(w)uj), unk (vanh. é, í), mns (< kmns *jij), ha (< kha *jij) < kur *eji / *üji | saamessa *e̮:n sijasta *i seuranneen *j:n vaikutuksesta; ims ja md viittaavat kur *ü:hün, pe ja ugr *e:hen [ks. tarkemmin oletuksesta kur *eji > ksm *öö][; mns muodoista] |