Etymologiadata:imsm:ähki-

*ähki-

Vastineet:

• Suomi: ähkiä
• Karjala: ähkeä
• Vepsä:
• Vatja: ähtšiä
• Pohjoisviro: ähkima
• Eteläviro: ähḱmä?
• Liivi:

mksm. *ähki- (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

ähkiä (eri tahoilla murt.) ’ächzen, stöhnen’, ähkää, ähkyä (Raam 1642), ähky (kansanr. 1700-luv., Jusl 1745; Mennander 1699 »lihawudest ähwyxisä»; yl.) ’ähkinä; (et. hevosen, Gan 1787 myös lapsen) koliikki; tuulenpuuska (paik. savmurt.); into, halu (EPohjanm)’
~ ink ähkǟ ’ähkiä’, ähkö ’taudinkohtaus’ | ka ähkeä ’ähkiä’, ähkätä ’paiskata, viskata; työntää, tyrkätä, tuupata; tuikata’, ähky ’ähkinä’ | ly ähkäitä ’työntää, tuupata’ | va ähkiä (? < sm t. vi) ’ähkiä’ | vi ähkida ’ähkiä, ähistä’.

Deskr. sana, jonka kanssa samaa alkuperää ovat myös sm ähistä, äheltää
~ vi (Wied) ähiseda ’ähkiä’ sekä interj. (sm ka vi) äh!

Lähdekirjallisuus:

• Rytkönen 1940 tm 45 (sm ~ vi)
• Penttilä Vir 1940 248–50
• SKES 1978 1867–68 (v:t johd:ia interj:sta äh; + ink ka ly va)
• T. Itkonen Vir 1987 182

[ähkiä Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:ähkiä