Etymologiadata:imsm:äges

*äges

Vastineet:

• Suomi: äes
• Karjala:
• Vepsä: ägeh
• Vatja: äez
• Pohjoisviro: äke
• Eteläviro: ägli⇐
• Liivi: ä’ggõz

mksm. *äges (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

äes (: äkeen; Martti n. 1580; loun- ja hämmurt. Satak EKPohjanm) ’maanmuokkausväline, (risu)karhi / Egge’, johd. äestää
~ ly ve ägez (mon. ägehed), ägestada ’äes; äestää’ | va äez (g. ätšē) ’äes’, äessǟ ’äestää’ | vi äke ’äes’, äestada ’äestää’ | li äʾggəz, äʾks (g. äʾggə) ’äes’, äʾkstə ’äestää’ (ksm *äkes)

luult. < baltt, vrt. liett (mon.) ekė́čios, akė́čios ’äes’, latv ecē(k)šas, mpr (mon.) aketes id.; vähemmän todennäk. on sanalle esitetty germ lainaoletus (kgerm *aǥiþō, vkgerm *aǥeþā, vrt. ns Egge ’äes’ jne.). — Ims (lähinnä ly ve) > syrj murt. agas ’äes’. Ks. myös äkä.

Lähdekirjallisuus:

• Ganander 1787 NFL 3 382a (sm äestän ~ vi äästama)
• Lindström Suomi 1852 109 (sm ~ syrj saks lat)
• Ahrens 1853 GrEhstn 1 59 (sm ~ vi)
• Ahlqvist 1856 WotGr 123 (+ va)
• Ahlqvist 1859 Anteckn 80 (+ ve)
• Lindström 1859 KeltGerm 47 (sm < ieur)
• Ahlqvist 1866 Suomi 2:6 98 (sm < germ)
• Yrjö-Koskinen 1866 Liv 405 (+ li)
• Diefenbach 1880 Völkerkunde 2 221 (sm ~ vi li syrj liett)
• O. Donner 1884 TechmZ 1 263 (sm li syrj < baltt)
• Thomsen 1890 BFB 169 (ims < baltt; germ alkuperä ei tule kyseeseen; syrj sanan samankaltaisuus sattumaa)
• Wichmann Valvoja 1920 403 (syrj < ims)
• Kalima 1936 BL 184 (+ ly; < baltt)
• Kiparsky 1939 AASF B 42 42 (vrt. kas egede ’äes’)
• Nieminen Vir 1957 28 (baltt yks.-muodosta *ekētē)
• Koivulehto 1971 NphM 72 591 (myös germ alkuperä mahdollinen)
• SKES 1978 1867
• Hofstra 1985 OsFiGerm 28 (? < germ)
• Ritter 1993 Studien 91 (mieluummin < baltt)

[äes Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:äes