Etymologiadata:KBL:suunnitelma ja tavoitteet

From Sanat
Jump to navigation Jump to search

Tavoitteenani on kattava yleisesitys kantasuomen balttilaisperäisestä sanastosta. Teos julkaistaan useampana niteenä saksan kielellä ja sähköisenä versiona sekä suomeksi että saksaksi. Lopullisen teoksen tarkoitus on sisältää seuraavat osat:

1. Yleisosassa hahmottelen lainaetymologioitten pohjalta kuvan balttilais-lainojen äännesuhteista ja muotokriteereistä. Tämä vienee yli puolet yleisosan laajuudesta; muut sen kappaleet käsittelevät levikkikysymyksiä ja lähtömuotojen todistamiseen liittyviä eksistenssiargumentteja. Tutkimushistoriallista johdantoa teokseen ei tule, sillä tutkimushistorian olen julkaissut jo aiemmin (Junttila 2015c).

2. Sanakirjan hakusana-artikkeleissa päähuomion saa hakusanojen vanhimpien merkitysten jäljittäminen ja balttilaisetymologioitten toden-näköisyyden päätteleminen semantiikan pohjalta. Merkitysten levikkiä havainnollistavat skeemakartat sana-artikkeleissa. Merkityksenkehitysten perustelemiseksi tarvittavien rinnakkaistapausten (merkitysparalleelien) löytäminen on tässä vaiheessa työtä vielä ollut oman muistini ja sattumalta vastaan tulleitten tapausten varassa, joten juuri niitten suhteen toivon eniten apua muilta tutkijoilta.

Sanakirjaosuus jakaantuu kahteen osaan, joista laajempi kattaa pohjoiseen itämerensuomeen (imsP) eli Suomenlahden pohjoispuolisiin kieliin ulottuvat lainasanat, ja myöhemmin kirjoitettava toinen osa Suomenlahden eteläpuolelle rajoittuvat balttilaislainat, joitten selvittelyyn kannattaa käsittääkseni ryhtyä vasta, kun levikin perusteella varmasti vanhojen balttilaislainojen äännesuhteet on suhteellisen luotettavasti kartoitettu – paitsi lainojen substituution myös itämerensuomen keskisten ja eteläisten murteitten välisten, edelleen monilta osin epäselvien äännesuhteitten osalta. Eteläisiin murteisiin on omaksuttu balttilaisperäistä sanastoa myös kantasuomen jälkeen, joten rajanveto eri kerrostumien välillä on niitten lainasanoja koskeva lisäkysymys.

Sanakirjaosuus sisältää myös luettelon jo aiemmin virheellisiksi osoittautuneista balttilaislainaetymologioista.

3. Tulososassa teen kantasuomen balttilaislainojen äänne- ja merkityspiirteitten pohjalta päätelmiä niitten lähtö- ja kohdekielestä sekä niitten välisten kontaktien esihistoriallisesta kontekstista.

Sanakirjaan otan kaikki yleisesti hyväksytyt ja kiistanalaiset balttilaislainaetymologiat. Tämän koeversion pohjana on vuoden 2017 tutkimustilanne, jossa balttilaislainaselitystä kannatettiin 456 itämerensuomen sanalle.0F Lopulliseen sanakirjaan otan mukaan tämän jälkeenkin kannatusta saaneet balttilaisetymologiat. Lisäksi mukana ovat ne toistaiseksi ilman kannatusta jääneet balttilaislainaselitykset, joita pidän vähintään mahdollisina. Esitän teoksessa myös kokonaan uusia etymologioita. Tässä ensimmäisen osan koeversiossa ei ole aiemmin julkaisemattomia balttilaislainaetymologioita. Monelle balttilaisperäiseksi esitetylle sanalle olen kuitenkin esittänyt uusia vaihtoehtoisia alkuperänselityksiä; ne olen tässä merkinnyt vihreällä korostuksella.

Tämän teoksen hakusanojen joukosta olen rajannut pois kaikki erisnimet, sillä niitten etymologian tutkiminen vaatii erityisesti semantiikan osalta aivan erilaisia välineitä kuin muun sanaston. Balttilaista alkuperää on ehdotettu sekä muutamille lähinnä mytologisille henkilönnimille että vielä useammille itämerensuomalaisen alueen paikannimille ja niihin liittyville heimonnimille, mutta näistä pidän todennäköisenä vain nimelle Koiva esitettyä (Viitso 1983: 272–4, Kallio 2015a).