Bibliografia001:Suunnitelma

Sanatista

Suunnitelmia wikin bibliografista tietokantaa varten.

Perusrakenne

Viitteet jaotellaan kolmeen perustasoon: artikkeleihin (ml. esipuheet ym.), teoksiin (ml. aikakausjulkaisuiden numerot) ja sarjoihin. Artikkeli perii osan ominaisuuksistaan teoksestaan, teos sarjastaan.

Tavallisten sarjojen lisäksi on tarpeen erotella yleisviittaamista ja navigaatiota varten esim. saman tekijän, tekijäryhmän tai konferenssin artikkelisarjoja ja teossarjoja (jotka voivat periä osan ominaisuuksistaan päin vastoin osiltaan?). Isompiakin sarjoja voi luoda, esim. yläsarja kaikille CIFUille.

Viitteen ominaisuuksia

Yleisimmin tarvittavat lihavoitu.

Yleisesti käytettävät ominaisuudet

  • Nimi eli sivun sijainti wikissä. (Ei ole semanttisen wikin ominaisuus.)
    Ks. nimeämiskäytänteet alempaa.
  • Otsikko: Ominaisuus:Biblio:Title Ei ole = nimi, sillä monella viitteellä voi olla sama otsikko. (Ei tarpeen aikakauslehdille, perittävissä sarjalta.)
    • Alaotsikot 1, 2 (3?) ("koko otsikkoa" ei tarvitse määritellä, vaan se voi olla ainoastaan yhdistetty merkkijono otsikosta ja alaotsikosta)
  • Julkaisuvuosi: Ominaisuus:Biblio:Year (artikkeleille perittävissä teoksesta)
    • "Toimitusvuosi" eli "aikaisempi" julkaisuvuosi teoksille joilla julkaisuvuosi annettu asussa vvvv–vvvv
    • Kirjoitusvuosi (käsikirjoituksille, postuumeille julkaisuille ym.)
    • Keräysvuosi (arkistomateriaaleille)
  • Kirjoittaja(t) Ominaisuus:Biblio:Has author (etu- ja sukunimi, jotta yksiselitteinen)
    Voi määritellä useampia.
    Huom. myös kirjoittajille voi ja kannattaa aikanaan luoda omat sivunsa bibliografiaan!
    Ominaisuuksia kuten kirjoittajan sukunimi ei kannata luoda yksittäisille viitteille, vaan määritellä kirjoittajien omille sivuille ja tarvittaessa hakea sieltä.
    • Kirjoittajan nimen asu (jos ei kanoninen)
  • Osanumero (jos artikkeli tai teos on moniosainen ja numeroitu)
    Osien kokonaisuuksille ei välttämättä ole tarpeen luoda omaa tietuettaan.
  • ? Osien kokonaismäärä (perittävissä, jos osien kokonaisuus luodaan tietueena)
    • Määritelläänkö sarjojen jaksot näillä (joilloin esim. "Suomi jakso 2" olisi eri sarja kuin "Suomi jakso 3") vai pikemmin omana ominaisuutenaan?
  • Saatavuus digitaalisena (kyllä/ei, tarkemmat detaljit proosana)

Teokseen viittaavat artikkelin ominaisuudet

  • Teoksessa Ominaisuus:Biblio:Work (= teoksen nimi)
  • Sivunumero alkaa (huom. oltava numero, jotta kokonaissivumäärä laskettavissa)
  • Sivunumero loppuu
  • Teoksen osanumero (jos teoksessa ei ole kokonaista sivunumerointia; lähinnä vanhat SUSAt ja Suomet)

Avoin kysymys: eripainokset. Luodaanko ollenkaan omina tietueinaan?

Lähinnä teosten ominaisuudet

  • Toimittaja Ominaisuus:Biblio:Has editor (mahdollinen mutta ei oleellinen aikakauslehtien numeroille)
    Voi määritellä useampia.
  • Kääntäjä
  • Kerääjä (lähinnä sanakirjoille ja tekstikokoelmille)
  • Julkaisija (mahdollisesti perittävissä sarjalta)
    • Voi määritellä useampia
  • Julkaisupaikka (mahdollisesti perittävissä sarjalta)
    • Voi määritellä useampia
  • Opinnäytetyön aste
  • Opinnäytetyön tekopaikka
  • ISBN

Avonainen kysymys: miten jälkipainokset ja vanhan kirjallisuuden uudelleentoimitukset käsitellään? Ainakin jälkimmäiset voinee hyvin luoda omina teoksinaan, jotka linkitetään ristiin.

Muuttamattomien uusintapainosten tapauksessa tuntuisi järkevältä viitata vain alkuperäiseen painokseen (tämän tietoihin voi lisätä maininnan uusinta/jälkipainoksista). Muutetut painokset kai omina teoksinaan(?). --Juha Kuokkala (keskustelu) 18. helmikuuta 2020 kello 19.21 (EET)

Sarjaan viittaavat teoksen ominaisuudet

(Oletusarvoisesti mitään sarjaominaisuuksia ei määritellä suoraan artikkeleille, vaan niiden teoksille s.o. esim. lehtien numeroille; ne voivat olla perittävissä teokselta.)

  • Sarja Ominaisuus:Biblio:Series (= sarjan nimi)
    • Miten monisarjaiset käsitellään? Sarjanumerot eivät pysy synkassa jos vain määritellään useita.
  • Sarjanumero Ominaisuus:Biblio:Volume
    • Voi määritellä useampia (jos teos on yhdistetty numero, esim. FUM:n viimeaikaiset julkaisut)
  • Jakso (jos lehden sarjanumerointi on aloitettu uudestaan, esim. Suomi)
  • "Alasarjanumero" (sarjoille joissa julkaistaan useampi vuosittainen lehti saman päänumeroinnin alla, esim. Virittäjä)

Avoin kysymys: tarvitaanko eri määritteille valitsimet roomalaisia esitysmuotoja varten, vai riittääkö luoda nimialiakset (esim. B:vvvv Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja XX → B:vvvv Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja 20, B:vvvv Suomi IV:30 → B:vvvv Suomi 4:30)?

Viitteen luokittelutapoja, joita ei tarvitse ontologistaa

  • Viitteen tarkempi tyyppi: artikkeli, monografia, sanakirja, kokoomateos, aikakausteos, käsikirjoitus jne.; monografiasarja, aikakauslehti, jne.?
    • Huom. artikkeleita voi näin ollen määritellä sisältyviksi mihin teoksiin tahansa.
  • ? Viitteen omistustiedot (juhlakirja, muistokirja, konferenssiteos, vastine) — vai halutaanko juhlakirjat automaattisesti listattaviksi?
  • Ristiviittaukset muihin "aiheeseen liittyviin" teoksiin
  • Mahdollisten verkkoversioiden osoitteet: näitä voi olla useampiakin.
    • Kansalliskirjasto, julkaisijoiden omat sivut, archive.org, jstor, academia.edu …
  • Teosten kappalejako jne.

Viitteiden nimeämiskäytäntö

Havainnollisuuden vuoksi artikkelin tai monografian nimen on syytä sisältää ainakin tekijän (suku)nimi, julkaisuvuosi, sekä otsikko, mikä jo riittää määrittelemään tyypillisen artikkelin yksiselitteisesti.

Nimellä ei tosin ole mitään suoraa yhteyttä ominaisuuksiin "tekijän nimi", "julkaisuvuosi", "otsikko", joten myös muita käytänteitä voidaan seurata.

Teosten omien viiteluetteloiden nimikäytännettä "Korhonen 1981a" ei suositella, sillä valinta a/b/… jää yleensä mielivaltaiseksi ja muun kuin tekijän täydellisen bibliografian pohjalta usein epäselväksi, onko tietyllä tekijällä useampia julkaisuita samalta vuodelta.

Viitteillä voi tämän lisäksi olla eri käytäntöjen mukaisia aliaksia = uudelleenohjauksia; valinta näiden välillä ei ole kovin tärkeä (esim. Bibliografia001:1989 Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 200 → Bibliografia001:Lehtiranta 1989 Yhteissuomalainen sanasto).

Alaotsikot

Pitkä nimeke on usein tarkoituksenmukaista jakaa pääotsikoksi ja alaotsikoiksi.

Mallineita

Datansyöttömallineita:

Sivujen muotoilumallineita:

Tarvittavia

  • Verkkojulkaisuihin viittaaminen
  • Kirjastojen tietokantahaut??

Viittausmallineita:

  • Lyhenteiden avausmalline usein käytetyille viitteille
  • "Lyhyt" viite
  • "Pitkä" viite

Viitteiden toimitustilannetietoja

Noudettu kohteesta ”https://sanat.csc.fi/w/index.php?title=Bibliografia001:Suunnitelma&oldid=2036610”