Etymologiadata talk:imsm:pääskü
Vartalotyyppi
Kantasuomenkin asun rekonstruktio on perin vaikeaa monenlaisten diminutiivien takia. En menisi itse olettamaan edes alkuperäistä *o:ta; tämä näyttää esiintyvän ainoastaan selvästi johdetuissa muodoissa tyyppiä *pääskoi, vähiten johdetulta taas oikeastaan näyttää hieman suppealevikkisempi suomen–karjalan–vatjan *pääskü. --J. Pystynen (lähetä viesti) 2. kesäkuuta 2021 kello 18.27 (EEST)
- Huom. Etelävirossa esiintyy pääs(t)läne -johdoksen ohella myös pääso(kõnõ) ja pääsükene, joista jälkimmäinen viittaa ü-vartaloon. Väike murdesõnastik listaa varianttina myös pohjoisviron vastaavan pääsikene-asun. Tarkempia levikkitietoja saataneen, kun EMS etenee p:n loppuun asti. --Juha Kuokkala (keskustelu) 3. kesäkuuta 2021 kello 15.48 (EEST)
- Hyviä huomioita. Kantasuomea vanhemmasta historiasta oli tutkimushistoriasivun keskustelussa vähän puhetta, voisiko sen keskustelun siirtää tähän mukaan jotenkin? --Sampsa Holopainen (keskustelu) 9. kesäkuuta 2021 kello 02.03 (EEST)
- Saahan tuon, kiitos muistutuksesta. --J. Pystynen (lähetä viesti) 9. kesäkuuta 2021 kello 16.28 (EEST)
- Hyviä huomioita. Kantasuomea vanhemmasta historiasta oli tutkimushistoriasivun keskustelussa vähän puhetta, voisiko sen keskustelun siirtää tähän mukaan jotenkin? --Sampsa Holopainen (keskustelu) 9. kesäkuuta 2021 kello 02.03 (EEST)
- EMS:n tuoreen sana-artikkelin tietojen perusteella pääsükene esiintyy laajasti Võronmaalla, joten katsoin nyt perustelluksi vaihtaa kantasuomen rekonstruktion (ja sivun nimen) ü-vartaloiseksi. --Juha Kuokkala (keskustelu) 30. joulukuuta 2023 kello 19.52 (EET)
Uralilainen etymologia
Siirretty keskustelu sivulta Etymologiadata talk:imsm:pääskü/th:
Tästä sanueesta olisi hyvä keskustella, koska kyseessä on vanhastaan hyväksytty (ks. esim. UEW) uralilainen rinnastus, jossa on kuitenkin paljon äänteellistä epäselvyyttä, ja rinnastus puuttuu esim. Sammallahdelta (1988). SSA hyväksyy uralilaisen rinnastuksen, mutta pitää sanuetta kuitenkin mahdollisesti "onomat. alkuperää" olevana. YSuS ei rekonstruoi varhaiskantasuomea vanhempaa asua, varmaankaan juuri tämän epävarmuuden takia.
Tästä sanasta saisi hyvin pienellä vaivalla yleistajuisen sana-artikkelin, mutta ensin kiinnostaisi kuulla, onko toimituskunnalla tai muilla käyttäjillä sanan etäsukukielisistä vastineista jotain uutta näkemystä. Minä käsittelin lyhyesti sanan unkarilaista vastinetta viimeksi 17.8. CIFU-esitelmässäni, jonka saa pyynnöstä (ja jonka laitan varmaan muutenkin nettiin piakkoin, lisään linkin sitten tänne). --Sholopainen (keskustelu) 19. elokuuta 2020 kello 18.53 (EEST)
- Vastineiden kirjavuudessa varmaan onkin onomatopoeettis–deskriptiivistä vaihtelua, mutta en uskoisi sanojen olevan kaikkien kokonaan toisistaan riippumattomia. Kantauralin asu jää toki aika epävarmaksi, mutta ainakin tässä näyttäisi olevan pari viitettä siitä että *k-aines onkin johdinta: mordvan vartalo piźg- ~ peźg- viittaisi kai supistumaan aiemmasta asusta *peźəgV-, komin piśći ~ piśťi taas näyttää sisältävän eri johdinaineksen. Ihan mahdotonta ei ehkä olisikaan että viron asu jatkaa tällaista suoraan, so. *pääsVkkä(inen) eikä *pääskVkkä(inen)? Ainakin labiaalivokaalin kuitenkin täytyy olla sekundääri. --J. Pystynen (lähetä viesti) 9. kesäkuuta 2021 kello 16.59 (EEST)