Etymologiadata:imsm:ääni

*ääni

Vastineet:

• Suomi: ääni
• Karjala: eäni
• Vepsä: än’
• Vatja: ääni
• Pohjoisviro:
• Eteläviro:
• Liivi:

mksm. *ääni < kksm. *ääni < vksm. *änǝ (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

ääni (Agr; yl.) ’Schall, Geräusch, Laut, Ton, Klang; Stimme; Votum’, sijam. (puhua) ääneen, (olla) äänessä, ääneti; yhd. ylä-, alaääni, ultraääni, puhe-, lauluääni; ääniaalto, ääniala, äänilevy; ääniharava, äänioikeus; johd. äänekäs, äänetön, ääntää, äännähtää, äännellä, äänne, ääntiö (Lönnr 1856) ’vokaali’, äänteellinen, ääntyä, ääntö, äänestää (vaaleissa; Eurén 1860; ääni merk:ssä ’vaaleissa annettu ääni’ jo Flor 1688; tämä käännöslaina < ruots röst id.), äänestys: yhd. kansanäänestys, äänestyslippu, äänestyspaikka
~ ink ǟni ’ääni (myös vaaleissa, käännöslaina < sm t. < ven)’, ǟnekäs ’äänekäs, kovaääninen’ | ka eäni ’ääni’, eänekäs ’kovaääninen’, eänteä ’pitää (kovaa) ääntä’ | ly iäń(i) ’ääni’, iändädä ’ääntää, puhua’ | ve äń ’ääni’, äńekaz ’kovaääninen’ | va (Tsv) ǟni ’ääni’, ? (Ahlqv) ǟli id. | ? vi hääl | ? li ēĺ, ȫĺ id. (jos va vi li sanoissa ajateltavissa sekundaari muutos -n- > -l-)

= lpN jiednâ (U Pi Lu In Ko Kld T) ’ääni’ | unk (johd.) ének ’laulu’, énekel ’laulaa’.

Lähdekirjallisuus:

• Sajnovics 1770 DemH 78 (sm ænikes ~ unk énekes)
• Ganander 1787 NFL 3 381 (sm ~ unk enek)
• Gyarmathi 1799 Aff 95 (sm ~ unk ének)
• Castrén Suomi 1844 29 (+ lp)
• Ahlqvist 1856 WotGr 123 (sm ~ va ǟli, vi)
• Ahlqvist 1859 Anteckn 80 (+ ve)
• MUSz 1873–81 788 (sm ~ lp unk)
• Väinaste 1925 EKeel 4 108 (tähän myös vi, jossa -n- > -l-)
• Kettunen 1938 LivW 49 (li vrt. sm vi; onomat. sanoja)
• Mägiste 1939 EKeel 18 67 (+ ka; myös va vi li)
• FUV 1955 73
• MSzFE 1967 155–56
• TESz 1 1967 767
• FUV2 1977 90
• SKES 1978 1879–80 (+ ink ly; ei va ǟli, vi li)
• Häkkinen 1987 ES 399
• UEW 1988 25
• Sammallahti 1988 UrLang 543
• Nikkilä 1989 MittSocUA 8 122 (tähän myös va ǟli, vi li)
• UEW 1991 7 (samoin)
• EWUng 1993 322

[ääni Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:ääni