Etymologiadata:imsm:ääni
*ääni
Vastineet:
mksm. *ääni < kksm. *ääni < vksm. *änǝ (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
ääni (Agr; yl.) ’Schall, Geräusch, Laut, Ton, Klang; Stimme; Votum’, sijam. (puhua) ääneen, (olla) äänessä, ääneti; yhd. ylä-, alaääni, ultraääni, puhe-, lauluääni; ääniaalto, ääniala, äänilevy; ääniharava, äänioikeus; johd. äänekäs, äänetön, ääntää, äännähtää, äännellä, äänne, ääntiö (Lönnr 1856) ’vokaali’, äänteellinen, ääntyä, ääntö, äänestää (vaaleissa; Eurén 1860; ääni merk:ssä ’vaaleissa annettu ääni’ jo Flor 1688; tämä käännöslaina < ruots röst id.), äänestys: yhd. kansanäänestys, äänestyslippu, äänestyspaikka
~ ink ǟni ’ääni (myös vaaleissa, käännöslaina < sm t. < ven)’, ǟnekäs ’äänekäs, kovaääninen’ | ka eäni ’ääni’, eänekäs ’kovaääninen’, eänteä ’pitää (kovaa) ääntä’ | ly iäń(i) ’ääni’, iändädä ’ääntää, puhua’ | ve äń ’ääni’, äńekaz ’kovaääninen’ | va (Tsv) ǟni ’ääni’, ? (Ahlqv) ǟli id. | ? vi hääl | ? li ēĺ, ȫĺ id. (jos va vi li sanoissa ajateltavissa sekundaari muutos -n- > -l-)
~ ink ǟni ’ääni (myös vaaleissa, käännöslaina < sm t. < ven)’, ǟnekäs ’äänekäs, kovaääninen’ | ka eäni ’ääni’, eänekäs ’kovaääninen’, eänteä ’pitää (kovaa) ääntä’ | ly iäń(i) ’ääni’, iändädä ’ääntää, puhua’ | ve äń ’ääni’, äńekaz ’kovaääninen’ | va (Tsv) ǟni ’ääni’, ? (Ahlqv) ǟli id. | ? vi hääl | ? li ēĺ, ȫĺ id. (jos va vi li sanoissa ajateltavissa sekundaari muutos -n- > -l-)
= lpN jiednâ (U Pi Lu In Ko Kld T) ’ääni’ | unk (johd.) ének ’laulu’, énekel ’laulaa’.
Lähdekirjallisuus:
- Sajnovics 1770 DemH 78 (sm ænikes ~ unk énekes)
- Ganander 1787 NFL 3 381 (sm ~ unk enek)
- Gyarmathi 1799 Aff 95 (sm ~ unk ének)
- Castrén Suomi 1844 29 (+ lp)
- Ahlqvist 1856 WotGr 123 (sm ~ va ǟli, vi)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 80 (+ ve)
- MUSz 1873–81 788 (sm ~ lp unk)
- Väinaste 1925 EKeel 4 108 (tähän myös vi, jossa -n- > -l-)
- Kettunen 1938 LivW 49 (li vrt. sm vi; onomat. sanoja)
- Mägiste 1939 EKeel 18 67 (+ ka; myös va vi li)
- FUV 1955 73
- MSzFE 1967 155–56
- TESz 1 1967 767
- FUV2 1977 90
- SKES 1978 1879–80 (+ ink ly; ei va ǟli, vi li)
- Häkkinen 1987 ES 399
- UEW 1988 25
- Sammallahti 1988 UrLang 543
- Nikkilä 1989 MittSocUA 8 122 (tähän myös va ǟli, vi li)
- UEW 1991 7 (samoin)
- EWUng 1993 322
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Sajnovics 1770: 115 | sm äänekäs = unk énekes 'laulaja' | |||||
| MUSz 1873: s.v. ének | = saa[U] jiänna, jiädna 'ääni', unk ének 'laulu' | |||||
| MSzFE 1967: 155–6 | + | Tarkennus: = saaP jietna, Ko jiõnn, Ki ӣнн, T jiinn 'ääni', unk < ksgr *äne | Saa j- jälkisyntyinen | |||
| Sammallahti 1988 ULg: 543 | Tarkennus: = saa unk < ksgr *äni | |||||
| NES 2004: s.v. ääni | Puolesta | Saa j- syntynyt etisen äänneympäristön vaikutuksesta | ||||
| Aikio 2012 SUST: 236 | x | Puolesta | Odotuksenmukaista vokaalinpidennystä *äni > *ääni ei ole seurannut supistumista, koska kantasuomessa ei sananalkuinen ee- ollut mahdollinen [ks. tarkemmin] | |||
| UED 2020: s.v. *äni | x | Tarkennus: = saaU, L jiedna, P, I jienâ, Ko Ki T 'ääni' (< ksaa *jiene̮), unk < kur *äni | Vi vs uk -n- > -l- epäsäännöllinen | |||
| Holopainen 2023 FUM: 54 | + | Puolesta | Kur *ä- > unk *é- [paralleelein] |