Etymologiadata:imsm:soomë→
*soomë→
Vastineet:
- Suomi: suomu(s)
- Karjala: suomu(s)
- Vepsä: somuz
- Vatja: soomuz
- Pohjoisviro: soomus
- Eteläviro: soomõq
- Liivi: sūongõz
mksm. *soomë→ < kksm. *soomë- < vksm. *śëmǝ̑ (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
suomu (Schr 1637; PSm, paik. Häme EPohjanm ISm), suomus (Agr somuxet; yl. muualla paitsi PSm) ’(Fisch)schuppe’, johd. suomuinen, suomustaa, suomia ’suomustaa (PKarj Kain PPohjanm ja ymp., osin Peräp); antaa selkään, piestä (laajalti häm- ja itämurt. EKPohjanm); lapioida, luoda lunta (PKarj)’
~ ink sōmus ’suomus’, sōmukas ’suomuinen’ | ka suomu, suomus ’kalansuomu’, suomustoa ’suomustaa’, suomie ’lapioida, luoda; raaputtaa, kaapia; riisua, riuhtoa, temmata’ | ly suomuz ’suomu’, suomustada ’suomustaa’, suomida ’luoda (lunta)’ | ve somuz, somustada ’suomu, suomustaa’ | va sōmuz ’suomu’ | vi soomus ’suomu’, soomustada, soomitseda ’suomustaa; kurittaa, antaa selkään’ | li sūongəz (mon. sūongəd) ’suomu’ (alkuperäinen muoto näyttäisi olleen *suomi: suomen, josta esim. johd. suomia; muoto suomu lienee syntynyt johd:n suomus pohjalta)
~ ink sōmus ’suomus’, sōmukas ’suomuinen’ | ka suomu, suomus ’kalansuomu’, suomustoa ’suomustaa’, suomie ’lapioida, luoda; raaputtaa, kaapia; riisua, riuhtoa, temmata’ | ly suomuz ’suomu’, suomustada ’suomustaa’, suomida ’luoda (lunta)’ | ve somuz, somustada ’suomu, suomustaa’ | va sōmuz ’suomu’ | vi soomus ’suomu’, soomustada, soomitseda ’suomustaa; kurittaa, antaa selkään’ | li sūongəz (mon. sūongəd) ’suomu’ (alkuperäinen muoto näyttäisi olleen *suomi: suomen, josta esim. johd. suomia; muoto suomu lienee syntynyt johd:n suomus pohjalta)
= lp čuobmâ ’kalannahka; suomu’ | mdE śav, śavks, M śav ’raha (salasana); (E myös) tähkän vihne’ | tšerL süm, I šüm ’kuori, kaarna’, kol-süm, kol-šüm ’kalansuomu’ (kol ’kala’) | votj śe̮m ’kuori; (kalan) suomu’ | syrj śe̮m ’id.; raha’ | vogE sɛ̮̄m, I sām, L sē̮m, P sām ’(kalan) suomu; (L myös) raha’ | ostjI sam, E som, P sam ’suomu; kuori; raha’ (tähän aiemmin yhdistetystä samJr sanasta ks. s.v. kamara).
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 3 84 (sm ~ vi)
- Castrén 1844 EGS 156 (+ syrj)
- Castrén 1849 Ostj 96 (+ ostj)
- Lindström Suomi 1852 88 (+ votj)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 105 (+ ve)
- VW 2 1876 143–44 (+ lp tšer vog)
- Anderson 1893 Wandl 82 (+ ka li)
- Paasonen 1903 s-laute 35 (+ md)
- Setälä 1912–14 FUFA 12 18 (sgr ~ samJr)
- Lehtisalo Vir 1945 421 (samJr mieluummin ~ sm kamara jne.)
- E. Itkonen 1946 FUF 29 312
- Hakulinen Vir 1950 109–11 (suomu, suomia ~ Suomi)
- FUV 1955 116 (ei md)
- SKES 1969 1115–16 (+ ly va; ? sam; erikseen (todennäk. kuitenkin samaa alkuperää) suomia ~ ka ly vi)
- FUV2 1977 129–30 (? md; sam ei tähän)
- UEW 1988 476 (?? sam)
- Sammallahti 1988 UrLang 549 (sgr)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Castren 1844: 156 | = ko сьӧм 'suomu; raha' | |||||
| Castren 1849: 96 | = haI sam, E som 'suomu; kuori; raha' | |||||
| VW 1876: 143–4 | = saaP čuopma 'kalannahka', ma шÿм 'kuori', ko, mns(I P) sām 'suomu', ha | |||||
| Paasonen 1903: 35 | + | + | = saaL tjuabma, P, Ki чӯмм, ers сяв 'ruoto, vihne', mkš śava 'raha', ma, M сÿм 'kuori; suomu', udm сьӧм 'suomu; kuori', ko, mnsE sε̮̄m, I, L sē̮m, P, haI, E, P sam | |||
| NES 2004: s.v. suomu | + | Tarkennus: = saa md ma pe mns ha < ksgr *śomə | kiiltävät kolikot muistuttavat ulkonäöltään kalan suomuja | |||
| Aikio 2012 SUST: 234 | + | Tarkennus: < *śamə < *śe̮mə > saa md ma pe mns ha | kur *a > ksm *oo soinnillisen yksittäiskonsonantin ja suppean vokaalin edellä [paralleelein] | |||
| Živlov 2014 ВЯР: 134 | Tarkennus: = saa (< ksaa *ćuome̮), ma (< kma *šüm), pe (< kspe *śe̮m), mns (< kmns *sī̮m), ha (< kha *sām), < kur *će̮mə |