Etymologiadata:imsm:sokëda

*sokëda

Vastineet:

• Suomi: sokea
• Karjala: sokie
• Vepsä: soged
• Vatja: sõkõa
• Pohjoisviro: sõge
• Eteläviro: sõkõ
• Liivi: so’gdõ

mksm. *sokëda (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

sokea (Agr; yl.) ’blind’, murt. myös ’huonosti erottuva, hankalakulkuinen; tylsä’, soeta ’tulla sokeaksi’, sokaista ’tehdä sokeaksi; sotkea, liata’
~ ink sokkīa ’sokea’, soeta, sokahua ’tulla sokeaksi’ | ka sokie ’sokea’, soveta ’soeta; häikäistyä’, sovata (prs. sokoau) ’sokaista’ | ly ve soged ’sokea’, sogeta ’soeta’ | va se̮ke̮a ’sokea’, se̮gata ’sokaista’ | vi sõge (g. sõgeda) ’sokea’, sõgeneda ’soeta’ | li soʾgdə ’sokea’ (sm > lpN sōwkin, sōkkin (In Kld) ’sokea’).

Lienevät johd:ia sanasta soka ’lika, roska, rikka (Gan 1787); kalan ruoto (EPohjanm); kalan perkeet (PSatak, paik. PHäme)’
~ vi soga ’sotku; sakka; (lumi)sohjo, sekaannus’ | li sogā ’vetinen lumisohjo; jääkuori’. Samasta sanasta esim. sokeentua (paik. hämmurt.) ’likaantua, rähjääntyä’ ja ehkä myös sikin sokin ’sekaisin’, joten vertaukset etäsukukieliin ja muihin kielikuntiin lienevät aiheettomia; ks. myös sokko.

Lähdekirjallisuus:

• Ganander 1787 NFL 3 61a (sm ~ vi)
• Ahrens 1843 GrEhstn 127 (sm ~ vi; ← soka)
• Sjögren 1849 MélR 1 201 (+ li)
• Ahlqvist 1856 WotGr 152 (+ va)
• Ahlqvist 1859 Anteckn 105 (+ ve)
• Qvigstad 1893 NL 62 (lp < sm)
• Wiklund 1914 MO 7 238 (+ ka)
• Joki 1952 SUST 103 269–70 (vertauksista muihin kieliin ja kielikuntiin)
• SKES 1969 1060–61 (+ ly)

[sokea Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:sokea