Etymologiadata:imsm:siledä
*siledä
Vastineet:
- Suomi: sileä
- Karjala: silie
- Vepsä: siled
- Vatja: siliä
- Pohjoisviro: sile
- Eteläviro: sille
- Liivi: si’ldzi⇐
mksm. *siledä < kksm. *siletä < vksm. *śilǝ-tä (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
sileä (Agr; yl.) ’glatt, schlicht’, silitä, siletä, silittää, silata (eri tahoilla murt.) ’tehdä sileäksi, tasoittaa; päällystää metallilla, vars. tinalla (paik. VarsSm Verml Ink)’, siloinen (EPohjanm KSm ja ymp., paik. KaakkHäme kaakkmurt.) ’sileä’, silottaa (etup. EPohjanm KSm Ink) ’tasoittaa, silittää’; tähän kaiketi myös silja (Alm 1788; Kymenl kaakkmurt.; paik. VarsSm KPohjanm), siljä (As 1757; paik. Vars- ja KaakkSm) ’sileä’
~ ink sillīä ’sileä’, silottā ’silittää, hyväillä’ | ka silie ’sileä, tasainen; säyseä’, siletä ’tulla sileäksi; lähteä nopeasti’, silitteä ’tehdä sileäksi, tasoittaa; sivellä’ | ly siĺed ’sileä, oksaton’, siletä ’tulla sileäksi’, šiĺittada ’silittää’ | ve siĺed ’sileä; oksaton’, siĺitada ’silittää’ | va (Tsv) siliä ’sileä’, (Kukk) silottā ’silittää’ | vi sile ’sileä’, sileneda ’silitä, tasoittua’, silitada ’silittää, sivellä; tasoittaa’ | li silāstə ’silittää; tasoittaa’ (sm sileä > lpN šâllâd (Pi Lu In Ko Kld) ’sileä’; lpLu sjillat id.; N sillâd ’id.; yksinkertainen ja kaunis (puku)’).
~ ink sillīä ’sileä’, silottā ’silittää, hyväillä’ | ka silie ’sileä, tasainen; säyseä’, siletä ’tulla sileäksi; lähteä nopeasti’, silitteä ’tehdä sileäksi, tasoittaa; sivellä’ | ly siĺed ’sileä, oksaton’, siletä ’tulla sileäksi’, šiĺittada ’silittää’ | ve siĺed ’sileä; oksaton’, siĺitada ’silittää’ | va (Tsv) siliä ’sileä’, (Kukk) silottā ’silittää’ | vi sile ’sileä’, sileneda ’silitä, tasoittua’, silitada ’silittää, sivellä; tasoittaa’ | li silāstə ’silittää; tasoittaa’ (sm sileä > lpN šâllâd (Pi Lu In Ko Kld) ’sileä’; lpLu sjillat id.; N sillâd ’id.; yksinkertainen ja kaunis (puku)’).
= lp čâllât ’keloa, silottaa (sarvia)’ (> sm murt. (PSm) keloa id.; ks. tätä) || ? samJr śelā id. Vrt. siljo, silkka sekä silpoa.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 3 46a (sm ~ vi)
- Budenz 1867 NyK 6 432 (sm ~ lp šallad)
- VW 2 1876 32–33 (+ li lpN sillad)
- Anderson 1893 Wandl 199 (+ ka)
- Setälä 1912–14 FUFA 12 31 (lp ~ sam)
- SKES 1969 1024 (+ ly va ve; lp sanat < sm)
- Nikkilä 1998 FFL 21 79, 83
- Sammallahti 1999 Poluilla 75 (sm ~ lp čâllât)