Etymologiadata:imsm:rëëska
Ulkoasu
*rëëska
Vastineet:
- Suomi: rieska
- Karjala: rieska
- Vepsä: resk
- Vatja: rõõska
- Pohjoisviro: rõõsk
- Eteläviro: ryysk
- Liivi: rȭskõ
mksm. *rëëska (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
rieska (KaakkHäme Kymenl, paik. Karj Pohjanm Ink) ’tuore, happamaton, veres; vastalypsetty, kuorimaton / frisch, süß, ungesäuert; frisch gemolken, nicht entrahmt’, s:na myös ’tuore maito (Agr; LounSm, paik. Häme; rinn. rieskamaito); hapattamaton t. hiivalla nostatettu leipä (Jusl 1745; itämurt. Pohjanm PSm, osin hämmurt.; rinn. rieskaleipä); uunipuuro (kaakkmurt.); pannukakun tapainen paistos (ESavo ja ymp.)’
~ ink rēska ’pannukakku; tuore maito’ | ka rieska ’tuore, veres, happamaton; liian vähän hapatettu t. käynyt; happamaton, nostattamatta paistettu leipä; happamaton taikina; vastalypsetty maito’ | ly riesk ’happamaton, tuore, kuorimaton (maito)’ | ve resk ’happamaton (leipä); tuore (maito); nuori (puu)’ | va rē̮ska ’happamaton (maito), tuore’ | vi rõõsk (g. rõõsa) ’tuore, raikas, nuortea’ | li rē̮skə ’happamaton’
~ ink rēska ’pannukakku; tuore maito’ | ka rieska ’tuore, veres, happamaton; liian vähän hapatettu t. käynyt; happamaton, nostattamatta paistettu leipä; happamaton taikina; vastalypsetty maito’ | ly riesk ’happamaton, tuore, kuorimaton (maito)’ | ve resk ’happamaton (leipä); tuore (maito); nuori (puu)’ | va rē̮ska ’happamaton (maito), tuore’ | vi rõõsk (g. rõõsa) ’tuore, raikas, nuortea’ | li rē̮skə ’happamaton’
< baltt, vrt. liett prė́skas ’happamaton, tuore, mauton, liian vähän maustettu’. Sana on lainautunut ims kielistä edelleen: sm > nr murt. Sm rǟsko ’ohut nostattamaton leipä’; sm (Verml) > nr murt. resk ’eräänlainen paksu pannukakku’; sm > lpN riesˈka (Kld T), riesˈka-laiˈbe ’(happamaton) leipä, rieska, kakku’; ka > ven réska, réška ’pannurieska’, (? ven >) samJr rieska ’leivonnainen, piirakka’. Ks. myös rievä.
Lähdekirjallisuus:
- Ahlqvist 1856 WotGr 149 (sm ~ va vi)
- Qvigstad 1881 Beiträge 102 (lp < sm)
- Thomsen 1890 BFB 96 (< baltt), 209 (+ ka ve)
- Setälä 1890–91 ÄH 478 (+ li)
- Wichmann 1902–03 FUF 2 166–67 (sam (? < ven) < ka)
- Meckelein 1913 FgrElem 59 (ven < ka)
- Kalima 1915 OLR 197
- Kalima 1936 BL 154–55
- Ruoppila Vir 1944 10 (merk:n kehitys)
- Wessman 1954 FmS 15–16 204 (sm > nr murt. Sm)
- SKES 1962 779–80 (+ ly; sm (Verml) > nr murt.)