Etymologiadata:imsm:ruskëda
*ruskëda
Vastineet:
mksm. *ruskëda < kksm. *ruskëta < vksm. *ruśkǝ̑-ta (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
ruskea (Agr; yl.) ’braun; (früher auch) rot(braun)’, johd. ruskeahko, ruskettua, ruskistaa, ruskistua, ruskottaa, rusko (sekä rusottaa ja ruso ’rusotus, puna’), ruskuainen
~ ink ruskia ’ruskea’, ruskottā ’ruskottaa’, rusko, ruskulain ’silmäterä; munankeltuainen’ | ka ruskie ’punainen, punaruskea; punakka; rakas, kallis, kaunis; veri; munankeltuainen’, ruskehtuo ’ruskistua, paistua’, ruskottoa ’punertaa, punoittaa, rusottaa’, rusko ’rusko, punerrus taivaalla’ | ly rusked ’punainen, punakka; ruskea’, rusketa ’ruskettua (auringossa)’, ruskottada ’punoittaa, olla punaisena’ | ve rusked ’punainen, punakka; kaunis’, ruskištada ’punoittaa, punertaa’, ruskištuda ’ruskistua, punastua’, ruskota (prs. rusknob) ’punastua’ | va ruske̮a ’ruskea; punainen (Must); punakeltainen (Set)’, ruskolain ’munankeltuainen’ | vi ruske (Wied ruskijas, rusmine) ’punaruskea; (murt.) munankeltuainen’. — Vanhoja ims lainoja lienevät sekä lp rušˈkâd ’(puna- t. kellan)ruskea’ (klp *rućk-) että lpKo roška̮d (Kld T) ’ruskea, punainen’ (klp *rośk-).
~ ink ruskia ’ruskea’, ruskottā ’ruskottaa’, rusko, ruskulain ’silmäterä; munankeltuainen’ | ka ruskie ’punainen, punaruskea; punakka; rakas, kallis, kaunis; veri; munankeltuainen’, ruskehtuo ’ruskistua, paistua’, ruskottoa ’punertaa, punoittaa, rusottaa’, rusko ’rusko, punerrus taivaalla’ | ly rusked ’punainen, punakka; ruskea’, rusketa ’ruskettua (auringossa)’, ruskottada ’punoittaa, olla punaisena’ | ve rusked ’punainen, punakka; kaunis’, ruskištada ’punoittaa, punertaa’, ruskištuda ’ruskistua, punastua’, ruskota (prs. rusknob) ’punastua’ | va ruske̮a ’ruskea; punainen (Must); punakeltainen (Set)’, ruskolain ’munankeltuainen’ | vi ruske (Wied ruskijas, rusmine) ’punaruskea; (murt.) munankeltuainen’. — Vanhoja ims lainoja lienevät sekä lp rušˈkâd ’(puna- t. kellan)ruskea’ (klp *rućk-) että lpKo roška̮d (Kld T) ’ruskea, punainen’ (klp *rośk-).
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 2 509a (sm ~ vi ruskijad)
- Mechelin 1842 Käsik 177 (sm ~ ven rusyj ’ruskea’)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 103 (+ ve)
- Budenz 1869 NyK 7 8 (+ lp ruskes)
- Ahlqvist 1871 KO 85 (sm ~ ve vi lp; vrt. myös ven)
- Äimä 1919 SUST 45 86–87 (+ ka; ~ lpN ruškad, lpV roškid)
- Toivonen 1928 FUF 19 196 (+ va; lp ruškad, roškad; vog)
- Kalima 1936 BL 158 (baltt taholla ilm. sattumalta samanlainen sana)
- Kettunen 1938 LivW 349 (latv ? < ims; li ? < latv)
- Fokos 1954 NyK 55 52 (vog < ven)
- FUV 1955 111 (sm ~ lp vog)
- E. Itkonen 1956 UAJ 28 75 (tuskin vog)
- SKES 1969 880–82 (+ ly; li < baltt; lp sanat vanhoja vastineita t. < ims, ka ly ve sanoissa ven vaikutusta)
- Koski 1983 Väri 85–98, 210–12
- Lehtiranta 1989 SUST 200 114 (sm ~ lp rušˈkâd)
- Nikkilä 1998 FFL 21 87
- Koivulehto 1999 FinnlEstl 17 (sm ruso < germ *rus(s)a < ieur *rudʰ-so-)
- Liukkonen 1999 SUST 235 (< baltt)
Etymologiadata:imsm:ruskëda/th