Etymologiadata:imsm:pënsas
*pënsas
Vastineet:
- Suomi: pensas
- Karjala: pensas
- Vepsä: penzaz
- Vatja: põõzaz
- Pohjoisviro: põõsas
- Eteläviro: MT põõsas
- Liivi: pȭzõ
mksm. *pënsas < vksm. *? (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
pensas (Agr; yl., ei Satak kaakkmurt.) ’Busch’, pensaikko, pensikko (PSm), pensasto (Flor 1678; paik. Häme), pensoa (savmurt., paik. KaakkSm KPPohjanm), pensastua (paik. murt.), pensittyä (paik. PSm), pensoittua (etup. PPohjanm), pensiä (osin PKarj Kain), penseä (paik. EPohjanm Peräp) ’tuuhea, sakea’
~ ka pensas ’pensas, pehko, tupas’, pensuo ’pensoa; olla satoisa; tulla t. kertyä runsaasti; ansaita, hankkia’, pensahtoakseh ’kertyä, karttua; tulvahtaa’ | ly pendzahaińe ’pensas’ | ve penzaz id., penzhišt ’pensaikko’, penzastuda ’pensastua’ | va pē̮zaz, (Kukk) pēzaz ’pensas’ | vi põõsas id., põõsastik ’pensaikko’ | li pē̮zəz ’pensas’
~ ka pensas ’pensas, pehko, tupas’, pensuo ’pensoa; olla satoisa; tulla t. kertyä runsaasti; ansaita, hankkia’, pensahtoakseh ’kertyä, karttua; tulvahtaa’ | ly pendzahaińe ’pensas’ | ve penzaz id., penzhišt ’pensaikko’, penzastuda ’pensastua’ | va pē̮zaz, (Kukk) pēzaz ’pensas’ | vi põõsas id., põõsastik ’pensaikko’ | li pē̮zəz ’pensas’
= lp bæsˈse ’tuohi; (Kld myös) koivu’, johd. lpN bēssudâk (U Lu), bēstâk (Ko Kld) ’vitsas (vars. koivuinen)’, vrt. myös lpPi biestâ (g. biesˈtâgâ) ’pensas’.
Lähdekirjallisuus:
- Ahlqvist 1856 WotGr 145 (sm ~ va)
- Wiedemann 1856 MélR 3 184–85 (+ vi)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 99 (+ ve)
- Wiedemann 1859 MélR 3 716 (+ li)
- Budenz 1867 NyK 6 466 (+ lp piässo ’pensas’)
- Setälä 1890–91 ÄH 361 (+ ka)
- Wiklund 1919 MO 13 76 (+ lp biesta)
- SKES 1962 520 (+ ly)
- *Bergsland Vir 1965 154–55 (+ lp bæsˈse ’tuohi’)
- M. Korhonen 1981 Johd 188 (ims ~ lp)