Etymologiadata:imsm:nëpada

*nëpada

Vastineet:

• Suomi: nepaa
• Karjala:
• Vepsä:
• Vatja:
• Pohjoisviro: nõbu
• Eteläviro:
• Liivi:

mksm. *nëpada < vksm. *? (J.P.)

SSA:n sana-artikkeli

nepaa (Schr 1637; PSatak EPohjanm) ’serkku; serkun lapsi / Cousin(e); Kind von Cousin od. Cousine’, rinn. vanh. kiel. ja murt. nevat (Agr), neva (Flor 1678), nepain (mon. nepaimet; KPPohjanm Kain Peräp Länsip), nepa, nepo(kka), nepu(kka), nepajas, resipr. mon. nepajakset, nepaukset, nepukset ’serkukset’
~ vi nõbu (g. nõu, nõo) ’serkku’, (Göseken) nõbedused ’veljesten lapset’

= lpN næppe (Lu In Ko Kld T) ’sisaren lapsi, miehen veljen t. sisaren lapsi’, N næppad (R E Lu) id. (ims:n kautta omaksuttuja lainoja); ims-lp

< baltt, vrt. mliett nepotis, nepuotis, nepatis ’lapsenlapsi; veljen t. sisaren poika, serkunpoika’, neptė̃ ’pojan t. tyttären tytär’ (< ieur *nepōt- ’lapsenlapsi; veljen t. sisaren poika’, josta mm. m-int av napāt ’lapsenlapsi, jälkeläinen’, mys nevo, ags nefa, mn nefi ’veljen t. sisaren poika, serkunpoika; sukulainen’).

Lähdekirjallisuus:

• Lindahl & Öhrling 1780 LL 299 (sm ~ lpR næpat)
• Thomsen 1890 BFB 127, 203 (sm vi < baltt; ims > lp napad, næpad; lp næppe ? < mn)
• Wiklund 1896 SUST 10 43, 174–75 (sm < liett; sm > lpN næpad, todennäk. myös næhppe)
• Kalima 1936 BL 141 (sm vi < baltt)
• SKES 1958 373 (sm vi < baltt; ims > lpN næppad; lpN næppe joko < ims tai < mn)
• EEW 1982–83 1756

[nepaa Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:nepaa