Etymologiadata:imsm:nännä
*nännä
Vastineet:
- Suomi: nännä
- Karjala: nännä
- Vepsä: nänei⇐
- Vatja: nännä
- Pohjoisviro: nänn
- Eteläviro: nänn
- Liivi: nǟna
mksm. *nännä (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
nänni (Gan 1787; yl., ei Verml) ’rinnanpää; (murt.) rinta (Ink); lehmän utaren pää / Brustwarze; Brust, Zitze’, nännä (Jusl 1745; KaakkSm, paik. Häme Savo KSm) ’id.; tutti’
~ ink nännä ’naisen rinta; tutti; (mon. nännät) utaret’ | ka nänni ’nänni, nisä, naisen rinta; lehmän utare; näärännäppy, kasvannainen hevosen ikenissä’ | ly ńäń, ńänni ’nänni, nisä; naisen rinta’, ńäńńik ’rintaa imevä lapsi’ | ve ńäńei, ńäńī ’nänni’ | va nännä ’nänni; (mon.) utaret’ | vi nänn (g. -i, murt. -ä) ’äiti; äidin rinta; nisä’ | li nǟna ’naisen rinta; nisä, utare’.
~ ink nännä ’naisen rinta; tutti; (mon. nännät) utaret’ | ka nänni ’nänni, nisä, naisen rinta; lehmän utare; näärännäppy, kasvannainen hevosen ikenissä’ | ly ńäń, ńänni ’nänni, nisä; naisen rinta’, ńäńńik ’rintaa imevä lapsi’ | ve ńäńei, ńäńī ’nänni’ | va nännä ’nänni; (mon.) utaret’ | vi nänn (g. -i, murt. -ä) ’äiti; äidin rinta; nisä’ | li nǟna ’naisen rinta; nisä, utare’.
Lastenkielestä peräisin oleva sana, joka voi olla vanhakin; äänt. vastineiksi sopisivat myös votj noni̮ | syrj ńańa, ńoń ’rinta, nänni’, mutta nämä voivat olla myös erillisiä muodosteita. Ims (lähinnä ka) > ven murt. njánja, njáni ’nänni’.
Lähdekirjallisuus:
- Wiedemann 1859 MélR 3 691 (sm ~ li)
- VW 3 1888 76 (+ vi syrj)
- Anderson 1893 Wandl 138 (lastenk.)
- Kalima 1915 OLR 174 (+ ka ly; ka > ven)
- Saareste 1924 LVEM 121–23 (+ va)
- Virtaranta Vir 1955 67
- SKES 1958 412–13 (+ ve)