Etymologiadata:imsm:mäihä

*mäihä

Vastineet:

• Suomi: mäihä
• Karjala:
• Vepsä: mäiväz
• Vatja: mähä
• Pohjoisviro: mähi
• Eteläviro: mäih
• Liivi:

mksm. *mäihä < kksm. *mäjšä < vksm. *mAjšA (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

mäihä (Schr 1637; Satak Häme Kymenl EPohjanm, paik. PSm) ’jälsi / Baumsaft’, määhä (1756; LounSm) id., tähän ilm. myös myös mäihä ’nauriista (tm. juurikasvista) veitsellä raaputettu raaste (KPPohjanm Peräp)’
~ ve mäjäz (g. mäihän), mejaz ’(petäjän) mäihä’ | va mähä ’(koivun, petäjän) mäihä’ | vi mähk (g. mähja), mähi (g. mähja), E mäih (g. mähä) ’mäihä, jälsi’

= lpE müjsie ’hienokuorinen puu; koivun mäihä, lähinnä puuta oleva ohut kuori’, Lu muoi´sē ’untuva, hieno karva; taljan sisäpinnalla oleva ohut kalvo’, R mueisek ’syksyllä kiskottu, huonosti lähtevä tuohi’. Lp sanaa vastaisi sm:ssa lähinnä asu *maiha.

Lähdekirjallisuus:

• Ganander 1787 NFL 2 159a (sm ~ vi)
• Ahlqvist 1856 WotGr 137 (+ va)
• Setälä 1890–91 ÄH 331 (+ ve)
• Wiklund 1896 SUST 10 150 (+ lpN murt. muisë)
• Toivonen 1923–24 FUF 16 221 (+ lpR mueisek)
• SKES 1958 358

[mäihä Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:mäihä