Etymologiadata:imsm:loodëh

*loodëh

Vastineet:

• Suomi: luode
• Karjala: luuveh
• Vepsä: lode(h)
• Vatja: lootõ
• Pohjoisviro: lo(od)e
• Eteläviro: MT loode
• Liivi: lūod

mksm. *loodëh (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

luode¹ (Sorol 1621; Agr »lounatlenten ia lodhepohian pein»; nyk. yl., alk. länsi- ja kaakkmurt.) ’pohjoisen ja lännen välinen ilmansuunta / Nordwest(en)’, lu(u)ve (savmurt.) ’länsi’, luoteinen (Jusl 1745)
~ ink lō(v)e (g. lōtehen) ’luode’ | ka luuveh ’länsi; lounas’ | ly luodeh ’länsi’ | ve lode(h) ’luode; länsi’ | vi loe (g. loode), murt. loode, (Wied) looe ’luode; (murt. myös) länsi’ | li lūod ’luode’ (ims > latv murt. luodes vējš ’luodetuuli’).

Jos sanan alkumerkitys on ’auringonlaskun suunta’ (vrt. vi päeva loode (t. looja) ajal ’auringonlaskun aikaan’, päev läheb loode (looja) ’aurinko laskee’, loojak, loojang ’auringonlasku’, ink päivükäs laskijā lōjā, li pǟva lǟʾb lūojə ’aurinko laskee’; ink li ? < vi), sana voisi olla johdos (verbi- tai postpositiovartalon luo- yhteyteen kuuluneesta) verbistä *luotaa ’laskea, heittää, heittäytyä tjs.’. Toisaalta sana näyttää kuuluvan tavalla tai toisella myös sanan luode² ’tulva; pakovesi’ yhteyteen (ks. tätä), jolle puolestaan on esitetty germ lainaetymologia.

Lähdekirjallisuus:

• Ahrens 1853 GrEhstn 1 157 (sm ~ vi)
• Ahlqvist 1859 Anteckn 93 (+ ve)
• Thomsen 1890 BFB 267 (+ li; latv < ims)
• Setälä 1890–91 ÄH 311 (+ ka)
• Setälä 1906 SUSA 23:1 44
• Tallqvist 1928 StO 2 110 (+ ly)
• *Rapola 1953 Rr 209–19
• SKES 1958 311
• *Beőthy 1967 BezHimm 106–08
• EEW 1982–83 1358 (vi päike läheb looja kuuluu sanan looja ’luoja, Jumala’ yhteyteen)
• *Räisänen STEP 1987–88 129–38
lisää kirjallisuutta s.v. luode²

[luode Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:luode