Etymologiadata:imsm:leppü-
*leppü-
Vastineet:
- Suomi: leppyä
- Karjala: leppyö
- Vepsä:
- Vatja: leppüä
- Pohjoisviro: leppima
- Eteläviro: lepmä
- Liivi: lieppõ
mksm. *leppü- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
leppeä (1732; et. itämurt.) ’ystävällinen, hyväntuulinen (ihminen); leuto, miellyttävä (ilma; lounmurt., paik. KSm) / freundlich, heiter; mild, angenehm’, leppoisa (laajalti murt.), leppyä (Agr), lepyttää (Agr)
~ ink leppie ’leppeä (ihminen)’, leppüä ’leppyä’ | ka leppie ’leppoisa, hyväntuulinen; keveä, taipuisa (esine)’, lepitellä ’suostutella, kehotella’ | va lepüttǟ ’lepyttää, viihdyttää (lasta)’ | vi leppida ’sopia, tehdä sovinto, leppyä; tyytyä’ | li lieppə ’sopia; pestata’
~ ink leppie ’leppeä (ihminen)’, leppüä ’leppyä’ | ka leppie ’leppoisa, hyväntuulinen; keveä, taipuisa (esine)’, lepitellä ’suostutella, kehotella’ | va lepüttǟ ’lepyttää, viihdyttää (lasta)’ | vi leppida ’sopia, tehdä sovinto, leppyä; tyytyä’ | li lieppə ’sopia; pestata’
? = mdM ĺäpä ’pehmeä’ | tšerL ləpkä, ləpkätä ’ystävällinen (ihminen); vieno, leuto (tuuli)’ | ostjI lewət, E tepət ’heikko, ponneton (jousi), pehmeä’, P lepət ’id., hyväntahtoinen’. — LpLu lǟhpōkis ’kiltti, hyväntahtoinen’, R leppotet ’lepyttää, mielistellä’ luult. < sm.
Lähdekirjallisuus:
- Lindahl & Öhrling 1780 LL 208 (sm ~ lp)
- Ganander 1787 NFL 2 63 (+ vi)
- Ahlqvist 1856 WotGr 135 (+ va)
- Ahlqvist 1861 MMdGr 161 (+ mdM)
- Anderson 1893 Wandl 61 (+ ostj)
- Kettunen 1938 LivW 200 (+ li)
- SKES 1958 287–88 (+ ka tšer; lp ositt. < sm)
- UEW 1988 246 (sm (> lp) ? lp ? md ?? tšer ? ostj)