Etymologiadata:imsm:leet̆tek
*leet̆tek
Vastineet:
- Suomi: liete
- Karjala: liete
- Vepsä: lete
- Vatja: leete
- Pohjoisviro: leede
- Eteläviro: leedeq
- Liivi: līedõg
mksm. *leet̆tek (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
liete (JuslP, Gan 1787; I- ja PSm EPohjanm, osin Häme) ’veden kuljettama hieno hiekka, lieju; vesijättömaa / Flußsand, Schlamm; Schwemmland’, liettää, liettyä; huom. myös lietyä (Jusl 1745) ’juuttua liejuun’
~ ink lēte ’lieju, liete’ | ka liete ’hieno rantahiekka, matala hiekkaranta; liejukko, mutapohja’, lieteranta ’hiekkaranta’, liettyö ’ajautua tuulen ja aaltojen mukana rantaan (hiekka); liettyä’ | ly ĺiete ’hiekka’ | ve ĺete̮ ’hiekka, liete, rantahiekka’ | va (Kukk) lēte ’(kova) rantahiekka’, lēttǟ ’liettää, ajaa hiekkaa rantaan’ | vi leede ’hiekkaranta, hiekkasärkkä’ | li līedəg ’kostea, valkea ajohiekka’ (sm > lpKo liḙttă̮ (g. lĭḙ̆tta̮γ) (Kld) ’liete’).
~ ink lēte ’lieju, liete’ | ka liete ’hieno rantahiekka, matala hiekkaranta; liejukko, mutapohja’, lieteranta ’hiekkaranta’, liettyö ’ajautua tuulen ja aaltojen mukana rantaan (hiekka); liettyä’ | ly ĺiete ’hiekka’ | ve ĺete̮ ’hiekka, liete, rantahiekka’ | va (Kukk) lēte ’(kova) rantahiekka’, lēttǟ ’liettää, ajaa hiekkaa rantaan’ | vi leede ’hiekkaranta, hiekkasärkkä’ | li līedəg ’kostea, valkea ajohiekka’ (sm > lpKo liḙttă̮ (g. lĭḙ̆tta̮γ) (Kld) ’liete’).
Samaa kantaa kuin lieto1, ks. tätä.
Lähdekirjallisuus:
- Ahlqvist 1859 Anteckn 93 (sm ~ ve)
- Setälä 1890–91 ÄH 63 (+ ly li)
- Kettunen 1929 EÄH 138 (+ vi)
- T. I. Itkonen 1943 KV 22 49 (lpKo < ka)
- SKES 1958 291
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
Etymologiadata:imsm:leet̆tek/th