Etymologiadata:imsm:lankëda-
*lankëda-
Vastineet:
- Suomi: langeta
- Karjala: lanketa
- Vepsä: langeta
- Vatja: laŋgõta
- Pohjoisviro: langema
- Eteläviro: langõma
- Liivi: langõ
mksm. *lankëda- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
langeta (Agr; yl.) ’kaatua; pudota, laskeutua (savu, pöly tms.; et. itämurt.); osua (kohdalle) / fallen, hinfallen, straucheln; sinken, sich legen; treffen’, lankeemus (et. syntiinl., Raam kielestä), langettaa (lakik.), langettavatauti (melko laajalti itämurt.) ’kaatumatauti’
~ ink laŋgeta ’kaatua, pudota’, lankīvatauti ’kaatumatauti’ | ka lanketa ’kaatua, pudota; laskea (esim. vesi, hinta); tulla jkn osaksi’, lankettoa ’kaataa, langettaa’ | ly laŋgeta ’langeta, pudota, sataa; laskea (joki, puro; vesi)’ | ve laŋgeta | va laŋge̮ta ’langeta’ | vi langeda ’kaatua, pudota, vaipua; joutua’, langetada ’kaataa, pudottaa’ | li laŋgə ’kaatua, vajota; taipua, nojata’ (sm > lpN laŋˈgât ’kaatua, lakoontua (heinä)’, Pi lagˈgat id., In laŋganiđ ’langeta (syntiin)’).
~ ink laŋgeta ’kaatua, pudota’, lankīvatauti ’kaatumatauti’ | ka lanketa ’kaatua, pudota; laskea (esim. vesi, hinta); tulla jkn osaksi’, lankettoa ’kaataa, langettaa’ | ly laŋgeta ’langeta, pudota, sataa; laskea (joki, puro; vesi)’ | ve laŋgeta | va laŋge̮ta ’langeta’ | vi langeda ’kaatua, pudota, vaipua; joutua’, langetada ’kaataa, pudottaa’ | li laŋgə ’kaatua, vajota; taipua, nojata’ (sm > lpN laŋˈgât ’kaatua, lakoontua (heinä)’, Pi lagˈgat id., In laŋganiđ ’langeta (syntiin)’).
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 2 21 (sm ~ vi)
- Ahlqvist 1856 WotGr 134 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 92 (+ ve)
- Budenz 1869 NyK 7 11 (+ li)
- VW 3 1888 176 (+ lp)
- Turunen 1946 SUST 89 125 (+ ly)
- SKES 1958 274 (+ ka; lp < sm)
Etymologiadata:imsm:lankëda-/th