Etymologiadata:imsm:këla

*këla

Vastineet:

• Suomi: kela
• Karjala: kela
• Vepsä:
• Vatja:
• Pohjoisviro: kõla
• Eteläviro: MT kõla
• Liivi: kõlā

mksm. *këla (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

kela (Jusl 1745; joks. yl.) ’Haspel, Winde; Spule’, kelata
~ ka kela ’kela, vintturi’, kelata | vi murt. (Halliste) kõla ’ohjasten-, vöiden-, nauhojenkutomisväline’ | ? li ke̮lā, kilā, külā ’kaarre, mutka’ (sm > lpN gælle (Lu In) ’nuotanvetokela’, N gællet (Lu) ’vetää nuottaa kelalla’; nr murt. Sm kela, tjela, kila jne. ’kela’)

< baltt, vrt. mpr kelan ’pyörä, ratas’, latv duceles f. mon. ’kaksipyöräiset kärryt’. Muitakin selityksiä on esitetty.

Lähdekirjallisuus:

• Thomsen 1890 BFB 113, 144, 185 (sm ? < baltt; sm > lp)
• Mikkola 1903 ÖFVS 45:4 27–28 (sm mpr ? < germ *h(w)ela)
• Setälä 1912–13 FUF 13 382 (sm ? < germ)
• Kalima 1936 BL 114 (sm ? < baltt)
• Karsten 1936 FmS 4 490 (sm < ksk *skela, vrt. nr murt. skäl, skæl merk. mm. ’loimiristeys kudottaessa’)
• Kettunen 1938 LivW 118 (sm ~ li)
• Nieminen Vir 1944 243 (sm < baltt)
• SKES 1955 179 (+ vi; ? < baltt)
• Kiparsky Vir 1968 313 (sm < baltt)

[kela Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:kela