Etymologiadata:imsm:käü-
*käü-
Vastineet:
- Suomi: käydä
- Karjala: käyvä
- Vepsä: kävuda
- Vatja: tšävvä
- Pohjoisviro: käima
- Eteläviro: käümä
- Liivi: kǟ’dõ
mksm. *käü- < kksm. *käwe- < vksm. *– (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
käydä (Agr; yl.) ’gehen; gären’, kävellä, käyttää (ks. näitä), käynti, käynnistää (uud. 1928), käypä, käypäläinen (As 1756) ’kiertolainen’, käyskennellä, käväistä
~ ink käüvvä ’käydä, nousta, kohota (taikina), ruveta johonkin; sopia’ | ka käyvä ’kulkea, liikkua, ruveta, ryhtyä, sopia’, käyntä ’käynti, noutaminen, etsiminen’, käypä, -ine ’sopiva’, käypäläine ’kutsumaton vieras’ | ly kä(v)üdä, käuda ’käydä jssak’, kävünd ’käynti’ | ve kä(v)uda ’kulkea jalan; käydä, pistäytyä; olla kulussa’, kävund ’käynti, liikkeelläolo, astunta’ | va tšävvä ’käydä jssak’ | vi käia ’käydä’, käik (g. käigu) ’käynti, kulku, matka; käytävä’, käim (g. -a) ’käynti; oluen käyte; vaahto oluen päällä’ | li käʾuvə, kǟʾdə ’käydä, kulkea, käyskennellä’ (sm > lpLu kǟvvat ’onnistua, käydä hyvin t. huonosti’, N gǣvvât ’id., käydä kimppuun, ahdistaa; käydä (kello, olut), nousta (taikina)’, In keäuvađ ’tapahtua, sattua’, Ko kievva̮d id.)
~ ink käüvvä ’käydä, nousta, kohota (taikina), ruveta johonkin; sopia’ | ka käyvä ’kulkea, liikkua, ruveta, ryhtyä, sopia’, käyntä ’käynti, noutaminen, etsiminen’, käypä, -ine ’sopiva’, käypäläine ’kutsumaton vieras’ | ly kä(v)üdä, käuda ’käydä jssak’, kävünd ’käynti’ | ve kä(v)uda ’kulkea jalan; käydä, pistäytyä; olla kulussa’, kävund ’käynti, liikkeelläolo, astunta’ | va tšävvä ’käydä jssak’ | vi käia ’käydä’, käik (g. käigu) ’käynti, kulku, matka; käytävä’, käim (g. -a) ’käynti; oluen käyte; vaahto oluen päällä’ | li käʾuvə, kǟʾdə ’käydä, kulkea, käyskennellä’ (sm > lpLu kǟvvat ’onnistua, käydä hyvin t. huonosti’, N gǣvvât ’id., käydä kimppuun, ahdistaa; käydä (kello, olut), nousta (taikina)’, In keäuvađ ’tapahtua, sattua’, Ko kievva̮d id.)
? = tšerL kejem, kem, I kajem ’mennä, poistua’ (mahd. < tšuv)
todennäk. < vkgerm *skǣwia, vrt. goot skēwjan ’käydä, kulkea’, mn skæva ’kulkea, kiiruhtaa’.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1786 NFL 1 378 (sm ~ vi)
- Porthan 1802 OS 5 463 (+ ve)
- Castrén 1845 EGTsch 63 (+ tšer)
- VW 1 1874 65 (+ lp gävvet)
- Räsänen 1920 SUST 48 76, 244 (tšer < tšuv tai päinvastoin)
- Kettunen 1938 LivW 178 (+ li)
- E. Itkonen 1949–51 FUF 30 25, 44 (+ ka ly; lp < sm; ? ~ tšer)
- E. Itkonen 1953–54 FUF 31 205 (tšer ? < tšuv)
- SKES 1958 264 (ims ~ tšer votj (po. syrj) vog)
- Räsänen 1969 EW 221 (tšuv < tšer ~ sm)
- Koivulehto Vir 1976 265 (ims ja ? tšer < vkgerm)
- Häkkinen 1987 ES 136–38
- UEW 1988 654–55 (sm ? ~ tšer)
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koivulehto 1976 Vir: 265 | x | < vksm *käve- ← vkge *skǣwia- > go skēwjan 'käydä, kulkea', msk skæva 'kulkea, kiiruhtaa' | ||||
| LägLoS 1996: s.v. käydä | Tarkennus: ← kge *skēwijan- > *skǣwijan- > ksk *skāwijan (> msk, ru murt. skäva 'kiiruhtaa'), go | |||||
| Kallio 2012 SUST: 232 | + | Tarkennus: < kksm *käve- ← vgeLu *skǣwja- | Lainautunut luoteisge kehityksen *ē > *ǣ > *ā aikana | |||
| Kallio 2012 SUST: 232 | x | Tarkennus: < kksm *käwe- ← vgeLu *skǣwja- > ksk | Lainautunut ennen *-w-n katoa kksm:n ja mksm:n välissä; ksm *ä saattaa olla sporadisen etuvokaalistumisenkin tulosta ja edustaa tällöin vasta luoteisge kehityksen *ē > *ǣ > *ā jälkeistä muotoa | |||
| Kallio 2018 UH: 256 | + | Tarkennus: < kksm *käwe- ← ge *skǣwjan- | Koska ie naapurikielissä ei vielä ollut vastaavaa diftongia, oli ainoa lainasanassa esiintynyt mksm *äü syntynyt vasta sekundaaristi ksm puolella | |||
| Schalin 2018: 66–7 | + | Tarkennus: < kksm *käwə- ← geLu *skāw(i)ja- > msk | Ims ä ← ge *a myös esim. lainassa häpeä < *häpedä ← *hawïþa- > mru hāþ [ks. tarkemmin]; osoittaa pitkän vokaalin voineen substituoitua lyhyenä *ä:nä vielä kge ajan jälkeenkin, koska ksm. *ää kehittyi todnäk. vasta myöhemmin |
Hylätty etymologia: Uralilainen = ma каяш, ks. EWTsch 2013 s.v. kajem