Etymologiadata:imsm:käntä-
*käntä-
Vastineet:
- Suomi: kääntää
- Karjala: keänteä
- Vepsä: käta
- Vatja: tšääntää
- Pohjoisviro: käänama
- Eteläviro: käändmä
- Liivi: S ḱänn
mksm. *käntä- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
kääntää (Agr, myös kielistä; yl.) ’(um)wenden, (um)kehren, drehen; übersetzen’, käänne, käännös, (kielen) kääntäjä (Raam 1642), kääntyä, kääntymys (usk.; LPetri), käännynnäinen (Ahlman 1865), käännyttää (usk.; Eurén 1860)
~ ink kǟntǟ ’kääntää, kiertää, kääriä’, kǟntüä | ka keänteä ’kääntää, muuttaa’, keännös ’käännös’, keäntyö ’kääntyä, muuttua (myös mieli, sää)’ | ly kiät(t)ä, kietta ’kääntää, vääntää, kaataa’, kiändüdä, kienduda ’kääntyä, kaatua’ | ve ḱäta, kätä ’kääntää, kääriä; muuttaa (mielen, sään)’ | va tšǟntǟ, (Kukk) kǟntǟ ’kääntää’, tšǟntüä ’kääntyä’ | vi käänata, E käända ’kääntää, taivuttaa’, käändida ’kääntyä, taipua’, käänd (g. käänu), kään (g. -a, -i) ’käännös, käänne, mutka’, kääne (g. käände) ’käänne’ | li (Sal) ḱenn, ḱänn ’kiertää, kääntää; taipua’ (sm > lpN gænˈdet ’väännellä (toisen sanoja)’, gēndut, genˈdut ’kääntyä, tulla kääntymykseen’, In kendiđ ’kääntää maata’)
~ ink kǟntǟ ’kääntää, kiertää, kääriä’, kǟntüä | ka keänteä ’kääntää, muuttaa’, keännös ’käännös’, keäntyö ’kääntyä, muuttua (myös mieli, sää)’ | ly kiät(t)ä, kietta ’kääntää, vääntää, kaataa’, kiändüdä, kienduda ’kääntyä, kaatua’ | ve ḱäta, kätä ’kääntää, kääriä; muuttaa (mielen, sään)’ | va tšǟntǟ, (Kukk) kǟntǟ ’kääntää’, tšǟntüä ’kääntyä’ | vi käänata, E käända ’kääntää, taivuttaa’, käändida ’kääntyä, taipua’, käänd (g. käänu), kään (g. -a, -i) ’käännös, käänne, mutka’, kääne (g. käände) ’käänne’ | li (Sal) ḱenn, ḱänn ’kiertää, kääntää; taipua’ (sm > lpN gænˈdet ’väännellä (toisen sanoja)’, gēndut, genˈdut ’kääntyä, tulla kääntymykseen’, In kendiđ ’kääntää maata’)
? = votj kodži̮ni̮, koži̮ni̮ ’kääntyä takaisin (tieltä), poiketa tieltä jhk, kääntyä sivulle’ | syrj kežni̮ ’poiketa, kääntyä’. Nämä vastineet ovat äänt. syistä epävarmoja.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1786 NFL 1 364a (sm ~ vi)
- Ahlqvist 1856 WotGr 131 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 88 (+ ve)
- VW 1 1874 73 (+ li lpIn)
- Wichmann 1901 WotjChr 73 (+ votj syrj)
- Toivonen 1928 FUF 19 109 (+ ka)
- Nielsen 1929 Lærebok 3 74 (lpN < sm)
- Kiparsky 1946 FUF 29 78 (+ ly)
- SKES 1958 264–65
- Hakulinen 1969 SSK 95–96 (sm kääntyä jne. heng. merk:ssä käännöslainoja)
- EEW 1982–83 1153
- Häkkinen 1987 ES 138
- UEW 1988 651