Etymologiadata:imsm:kor(k)ëda
*kor(k)ëda
Vastineet:
- Suomi: kor(k)ea
- Karjala: kor(k)ie
- Vepsä: korged
- Vatja: kõrkõa
- Pohjoisviro: kõr(g)e
- Eteläviro: korgõ
- Liivi: kuordõ
mksm. *kor(k)ëda (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
korkea (Agr; yl.) ’hoch’, korkeus, korko (ks. tätä), korota, korottaa, korostaa
~ ink korkia | ka korkie ’korkea’ | ly korged, korgei id. | ve korged id., koŕgitada ’korottaa’ | va ke̮rke̮a ’korkea’ | vi kõrge id., kõrgendada ’korottaa’ | li kuordə ’korkea’. — Sm > lpN goarˈgâd ’korskea, ylpeä’, goarˈgo (In Ko Kld) ’kunnia, arvo’, ehkä myös lpN murt. guörggo (E Pi Lu Ko Kld T) ’hiekkasärkkä’. Vrt. myös korottaa.
~ ink korkia | ka korkie ’korkea’ | ly korged, korgei id. | ve korged id., koŕgitada ’korottaa’ | va ke̮rke̮a ’korkea’ | vi kõrge id., kõrgendada ’korottaa’ | li kuordə ’korkea’. — Sm > lpN goarˈgâd ’korskea, ylpeä’, goarˈgo (In Ko Kld) ’kunnia, arvo’, ehkä myös lpN murt. guörggo (E Pi Lu Ko Kld T) ’hiekkasärkkä’. Vrt. myös korottaa.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1786 NFL 1 457 (sm ~ vi)
- Ahlqvist 1856 WotGr 129 (~ va vi)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 90 (+ ve)
- Yrjö-Koskinen 1866 Liv 14 (+ li)
- MUSz 1873–81 37 (+ lp; myös mdM kə̑Rka ’syvä’, tšer kə̑rə̑k ’vuori’, syrj ki̮r ’jyrkkä rinne, mäki’)
- Qvigstad 1881 Beiträge 74
- Lagercrantz 1939 LpWsch 335 (lp < sm)
- Kettunen Vir 1940 284–85 (+ ka ly)
- SKES 1958 219
- Häkkinen 1987 ES 115
- UEW 1988 672 (sm ~ md ? tšer ? syrj)
Etymologiadata:imsm:kor(k)ëda/th