Etymologiadata:imsm:keere-
(Ohjattu sivulta Etymologiadata:imsm:keeri-)
*keere-
Vastineet:
- Suomi: kieriä
- Karjala: kierie
- Vepsä: kertta←
- Vatja: tšeeriä
- Pohjoisviro: keerima
- Eteläviro: ki̬i̬rdmä←
- Liivi: kīerõ
mksm. *keeri- < vksm. *+ (P.K.)
mksm. *keere- < kksm. *keere- < vksm. *kärə- (J.P.)
SSA:n sana-artikkeli
kiero (yl.) ’väärä, käyrä, vino, kierteinen (Raam 1642); karsastava; viekas, kavala (Elimaeus 1610) / schief, verdreht, gewunden; schielend; betrügerisch’, kierä (JuslP), kieru (LounSm EPohjanm) id., kierikka, -ä, -o ’kiekko’, kierukka, kieriä, kierittää (Agr), kiertää (Agr), kiertyä, kierre, kierros
~ ink kēro ’kierä, tiukaksi kierretty (lanka)’, kērrä ’kiero (esim. puu)’, kērräkäs ’kierä (lanka)’, kērtīssä ’kieriä, kierähtää, pyörähtää; vyöryä’, kērtǟ ’kiertää, vääntää’, kērtüä ’kiertyä, vääntyä’ | ka kiero ’kiero, väärä, käyrä; tiera (kaviossa)’, kierä ’kierteinen, kiemurainen (lanka); kiero, viekas’, kierie ’hankeutua’, kierteä ’kiertää, pyörittää, vääntää’, kiertyö ’kiertyä, punoutua’ | ly kier ’kierä (lanka)’, kierta ’kiertää (ympäri)’ | ve ḱer ’kierä’, kertta ’kiertää (lankaa)’ | va tšērtǟ ’kiertää’, tšērtüä ’kiertyä’ | vi keer (g. -u) ’pyöräys, käänne’, keeru ’pyörre, kurimus’, keeruline ’mutkikas, sekava’, keerd (g. -u) ’kierto, pyörähdys, veto; kiero, vino’, keeri (g. keerme) ’pieni pyörä, kehrä’, keerida ’kieriä, pyöriä’, keerata ’kiertää, vääntää, punoa, vetää’ | li kīerə ’kiertää, kääntää; kieriä, pyöriä’, kērik ’vesipyörre’, kīer(ə), kīerməz ’kierre, kierretty tervaköysi; puutoukka’, ? kē̮r, kē̮l ’vääryys; väärä, kiero, kavala’.
~ ink kēro ’kierä, tiukaksi kierretty (lanka)’, kērrä ’kiero (esim. puu)’, kērräkäs ’kierä (lanka)’, kērtīssä ’kieriä, kierähtää, pyörähtää; vyöryä’, kērtǟ ’kiertää, vääntää’, kērtüä ’kiertyä, vääntyä’ | ka kiero ’kiero, väärä, käyrä; tiera (kaviossa)’, kierä ’kierteinen, kiemurainen (lanka); kiero, viekas’, kierie ’hankeutua’, kierteä ’kiertää, pyörittää, vääntää’, kiertyö ’kiertyä, punoutua’ | ly kier ’kierä (lanka)’, kierta ’kiertää (ympäri)’ | ve ḱer ’kierä’, kertta ’kiertää (lankaa)’ | va tšērtǟ ’kiertää’, tšērtüä ’kiertyä’ | vi keer (g. -u) ’pyöräys, käänne’, keeru ’pyörre, kurimus’, keeruline ’mutkikas, sekava’, keerd (g. -u) ’kierto, pyörähdys, veto; kiero, vino’, keeri (g. keerme) ’pieni pyörä, kehrä’, keerida ’kieriä, pyöriä’, keerata ’kiertää, vääntää, punoa, vetää’ | li kīerə ’kiertää, kääntää; kieriä, pyöriä’, kērik ’vesipyörre’, kīer(ə), kīerməz ’kierre, kierretty tervaköysi; puutoukka’, ? kē̮r, kē̮l ’vääryys; väärä, kiero, kavala’.
LpN gierre ’kierre, nuora, mutka’ ilm. < sm, kun taas useimmat muut ims sanueeseen liitetyt etäsukukielten sanat ovat kaiketi tähän kuulumattomia. — Toisaalta on samantyyppisiä (alkuaan kai deskr.-lähtöisiä) ilmauksia esitetty varsin laajalti muistakin kielikunnista (mm. alt taholta).
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1786 NFL 1 404 (sm ~ vi lp)
- Strahlmann 1816 Sprachlehre 248 (~ unk)
- Castrén 1844 EGS 139 (~ syrj)
- Castrén 1849 Ostj 85 (~ ostj)
- Ahlqvist 1856 WotGr 132 (~ va vi)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 89 (+ ve)
- Budenz 1867 NyK 6 386 (+ li)
- VW 1 1874 50
- Paasonen 1909 MdChr 78 (~ md)
- Wichmann 1923–24 FUF 16 189 (+ ka; ~ tšer)
- Turunen 1946 SUST 89 80 (+ ly)
- SKES 1955 188 (? md tšer syrj + vog ? ostj ? unk)
- FUV 1955 88 (~ ? md ? syrj ? ostj)
- Liimola Vir 1960 342–43 (vog toisin)
- TESz 2 1970 464–65
- MSzFE 1971 354–56
- Plöger 1982 FUF 44 69
- Häkkinen 1987 ES 102
- UEW 1988 147–48 (myös lp vog ostj unk)