Etymologiadata:imsm:ke→

*ke→

Vastineet:

• Suomi: ken
• Karjala: ken
• Vepsä: ken
• Vatja: tšen
• Pohjoisviro: kes
• Eteläviro: kiä
• Liivi: kis

mksm. *ke→ < kksm. *ke- < vksm. *ke- (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

ken (g. kenen, partit. ketä jne.; Agr; yks. nom. ei juuri käytössä, muut sijat yl.) ’wer’
~ ink ka ly ve ken | va tšen | vi kes (ke, kea, kens, kis jne.) ’kuka, ken; mikä, joka’ | li kis ’kuka; mikä’

= lp gī (gǣ-) ’kuka, ken’ | mdE ki, kije, M kijä ’id.; joku’ | tšer kü, kö, ke ’kuka’ | votj syrj kin, kiń id. | unk ki ’kuka, ken’ || ? samJr śa ’mikä, mitä’ | ? Jn sio, sie | ? T se-le | ? Km šən-di, šin-də ’kuka’.

Vrt. ieur *qᵘ̯i-: m-int na-ki ’ei kukaan’ | av či- ’kuka’ | lat quis, quid ’kuka, mikä’ || alt: turk käm | jak kim | tat kem | mong ken ’kuka’ || jukag kin ’kuka’ || esk ki-na, aleut kin || tšuktši ḱe. Nämä pronominit ovat tärkeimpiä todistimia keskusteltaessa eri kielikuntien alkusukulaisuudesta tai niiden välisistä ikivanhoista kosketuksista.

Lähdekirjallisuus:

• Sajnovics 1770 DemH 62 (lp ~ unk)
• Gyarmathi 1799 Aff 160 (vi ~ unk), 206–07 (+ tšer votj)
• Sjögren 1830 GS 1 162 (sm ~ lp votj unk)
• Hunfalvy 1856 MNyszet 2 328 (+ md)
• Budenz 1867 NyK 6 387–88 (+ vi li tšer)
• MUSz 1873–81 28–29 (+ va permj)
• Anderson 1879 Studien 43–44, 48 (+ ve)
• Ojansuu 1905 KaÄO 2 (+ ka)
• Paasonen 1917 Beiträge 147 (+ sam)
• SKES 1955 181 (+ vog kwät ’mikä’ ? sam ~ ? ieur)
• FUV 1955 24
• TESz 2 1970 480
• MSzFE 1971 362–63 (vog ei tähän)
• UEW 1988 140–41
— Vertailuja muihin kielikuntiin ovat esittäneet mm.
• Hunfalvy 1858 MNyszet 3 300
• CzF 1862 1 esipuhe 30
• Lönnrot 1874 SRS 1 569
• Windekens 1962 Orbis 11 608 (sgr ~ ieur)
• Akiander Suomi 1845 390
• Schott 1860 AltSt 1 605
• O. Donner 1881 SamFUgr 2 244
• Illitš-Svitytš 1971 OSNJa 348 ja siinä mainittu kirjallisuus (sgr ~ alt)
• Collinder 1940 Jukag 72, 74 (sgr ~ jukag)
• Joki Vir 1955 282 (sgr ~ esk aleut)
• Ankeria 1951 Tschuk 128 (sgr ~ tšuktši)

[ken Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:ken