Etymologiadata:imsm:citkë→
*citkë→
Vastineet:
- Suomi: sitkeä
- Karjala: sitkie
- Vepsä: sitked
- Vatja: sitkõa
- Pohjoisviro: sitke
- Eteläviro: sikkõ
- Liivi: sitkõz
mksm. *citkë→ < kksm. *titkë- < vksm. *tïdkǝ̑- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
sitkeä (Agr; yl.) ’zäh’, rinn. sitkas (PSm) id., johd. sitkistyä
~ ink sitkiä ’sitkeä; saita’ | ka sitkie ’sitkeä, kestävä; sinnikäs; pitkällinen, aikaa vievä; sikeä (uni)’, sitkistyö | ly šitked ’sitkeä’ | ve sitked id. | va sitke̮a ’sitkeä; saita’ | vi sitke ’sitkeä; sinnikäs, sisukas’ | li sikt́ (mon. sikt́īd), sitkəz, sitkā ’sitkeä’ (lpN siŧˈkâd, In sitkes ’sitkeä’ < sm sitkeä, sitkas).
~ ink sitkiä ’sitkeä; saita’ | ka sitkie ’sitkeä, kestävä; sinnikäs; pitkällinen, aikaa vievä; sikeä (uni)’, sitkistyö | ly šitked ’sitkeä’ | ve sitked id. | va sitke̮a ’sitkeä; saita’ | vi sitke ’sitkeä; sinnikäs, sisukas’ | li sikt́ (mon. sikt́īd), sitkəz, sitkā ’sitkeä’ (lpN siŧˈkâd, In sitkes ’sitkeä’ < sm sitkeä, sitkas).
= lpN dâđˈgâd ’kiinteä, luja (et. ruumiinosa)’.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 3 55 (sm ~ vi)
- Ahlqvist 1856 WotGr 151 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 107 (+ ve)
- Qvigstad 1881 Beiträge 106 (lp < sm)
- Thomsen 1890 BFB 111 (+ li)
- Wichmann 1911–12 FUF 11 257 (+ ka, tšer tšatkəδə ’kova, luja (puu)’)
- SKES 1969 1046–47 (+ ly)
- Sammallahti 1999 Poluilla 74–75 (+ lp)