Etymologiadata:imsm:harmaga

Sanatista

*harmaga

Vastineet:

mksm. *harmaga (J.P.)

SSA:n sana-artikkeli

harmaa (Agr; yl.), harmaja, harmava, merk. murt. myös ’kirnupiimä / grau; Buttermilch’, harmaantua, harmahtaa, harmeta; harmi, harmoharmaa eläin (tav. hevonen)
~ ink harmā | ka harmoaharmaa’, harmata, harmautuo, harmavuo, harmeta; harmoattavaharmahtava’, harmi, harmo(i)harmaa eläin’ | ly harmag, harmas, harmaz, harmaiharmaa’, harmauzudaharmaantua’, harmoiharmaa lammas’ | va (Kukk) harmā, harmahtava | vi murt. arm (g. armi) ’harmaa, vaaleanharmaa; koirannimi’ (sm > lpLu (h)armān-tjuoivakharmaa (porosta)’)
= lpV siermag, šerma (sjermä)harmaa
< baltt, vrt. liett šarvasharmaa’, šir̃mas, šìrmas, šir̃vasid., sinisen harmaa, harmaankimo (et. rauta, hevonen)’, latv sirmsharmaa, hopeanharmaa’, sirmisharmaankimo eläin’. Ims ja lp sanojen baltt originaalit edustavat eri ablaut-asteita: ed. tapauksessa on 1. tavun vokaalina ollut a, jälkimmäisessä etuvokaali.
Lähdekirjallisuus:
  • Thomsen 1890 BFB 223 (sm ka vi < baltt)
  • T. I. Itkonen 1918 SUSA 32:3 44 (sm ~ lpV)
  • Kalima 1936 BL 97 (+ ly)
  • SKES 1955 59 (sm > lpLu)
  • Posti Kotis 1972 155–56 (ensi kerran verrataan ims sanaa liett ablaut-muotoon šarvas, jonka ensi tavussa on a)
  • *Koski 1983 Väri 189–99

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Balttilaisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Budenz 1875: № 412 ← ba vrt. lt šìrmas, širmys, lv sirmajs, sirmis ’hiirakko hevonen’, lv sirms ’harmaa, hopeanharmaa’
Donner 1884: 261 266 + Tarkennus: vrt. lv sarma ’kuura, härmä, huurre’ Vrt. lv a-asteinen muoto sarma
Hanusz 1886 RozpriSpraw: 271 + Tarkennus: vrt. myös lt šarmà ’huurre, jäätynyt kaste’
Posti 1972 Kotiseutu: 155 + Tarkennus: < *harmaγa ← ba vrt. lt apofoniamuoto šarvas [’musta hevonen, jolla on siniharmaita karvoja’]
Liukkonen 1994 Ba: 90 + Tarkennus: ⇐ ksm *šarma- ← ba *šarma < *harma-γa ⇐ *harma ’härmä’ ~ härmä ← ba
Koivulehto 1998 SUST 228: 238 + Puolesta Lainautunut jo ennen kehityksen ie -- > ba -ir- päättymistä; samoin käärme ja härkä ← ba, marras ja taarna ← ar sekä parsi ← esige
Liukkonen 1999: 37–9 + + Puolesta Äänteellisesti tarkin vastine on lt šarmà, josta lainautuneesta substantiivista mksm *harma ’härmä’ + -γA (< -kA) ⇒ *harmaγa ’harmaa’, vrt. *halla > *hallaγa > hallava id.; saa Ven siermag id. < etuvokaalinen *šärmä-kä; balttilaisista ’harmaata’ merkitsevistä kannoista ovat peräisin myös hermo, hiiva, hirvas, hirvi, vrt. myös hiili ja hilse; muita balttilaisperäisiä värinnimiä ovat haljakka, keltainen, musta, ruskea ja valkea
Venckutė 2001 Ba: 127 129 + Tarkennus: vrt. myös lt šar̃mas ’huurre, härmä, kuura’, a. ’kuurainen, jäinen’ Vrt. myös lt a-asteinen muoto šar̃mas
Grünthal 2012 SUST 266: 331–2 + Puolesta Samakantaisesta ba sanasta lainautunut myös ers шерже, mkš šarža ’harmaus’



EVE:n sana-artikkeli

EVE:harmaa

Keskustelu

Viron vastine

Tässä pohjoisviron vastineena annettu arm lienee sama johdosvastine/rinnakkaislaina kuin tietueen Etymologiadata:imsm:harmi vastineissa listattu, ja siten tästä harmaga-sarjasta poistettava? (Pohjoisviron sanaa en muuten äkkiseltään löydä kuin Wiedemannin sanakirjasta asussa aŕm (SW) [MUOK: Eikun joo, EMS:ssä on myös saarilta aŕm g armi s.v. harm1].) --Juha Kuokkala (keskustelu) 2. marraskuuta 2022 kello 18.36 (EET)