Etymologiadata:imsm:haimo/th
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Donner 1884: 266 | ← esilt *šaima vrt. lt šeimýna ’palvelusväki, talous’, lv saime pr seimins ’talonväki, perhe’ eikä (Thomsen) ← sk | |||||
| Thomsen 1890: 103 123 222 | + | + | Tarkennus: vrt. myös lt šeimà ’perhe; palkolliset, apuväki; pesye’ | Lt ei → sm ei (ainoa tapaus); o-päätteinen muoto on voitu abstrahoida vartalosta, joka liettuassa on useissa o-feminiinien paradigman muodoissa o-päätteinen; ba sanat ovat merkitykseltänsä lähempänä ims sanaa kuin äänteellisesti mahdollinen kge lähtömuoto *haima- > sa Heim, go haims, msk heimr ’kylä, koti, kotiseutu’ | ||
| Nieminen 1934 FUF: 16–22 | + | Tarkennus: < ksm *heima ← ba | Sm murteissa ja karjalassa esiintyvä -a-llinen muoto on alkuperäinen ja yleisempi o-llinen muoto johdos | |||
| Kiparsky 1968 Vir: 311–2 | + | Puolesta | Liivin vastineen ai- voi olla sanan lv saime vaikutusta | |||
| Toporov 1980: 154 | + | Puolesta | Ba lähtömuodon kentum-variantista > sm kaima | |||
| Larsson 1981 ASLU (3:2): 25–6 | + | Puolesta | Balttilaiskielen korkea prestiisi kontaktiaikana toi kantasuomeen luksuslainoja l. uusia nimiä jo vanhastaan tunnetuille asioille. | |||
| SEJL 2007: s.v. šeima | + | Puolesta | Lv saime ja misl сѣмья viittaavat -ai-diftongin aiemmuuteen -ei-hin nähden, mitä ims. lainaedustuskin tukee | |||
| Heikkilä 2013 Vir: 585 | + | Puolesta | Kehityksen *ai > ei osassa vastineita on laukaissut sananalkuinen mksm. *š | |||
| Kallio 2014 FFF: 159 | + | Puolesta | Myös leivun aim viittaa kantasuomen asuun *haimo | |||
| Schalin 2016 HistoSphist: 249 | + | Puolesta | Sm heimo, vi hõim on takavokaalistunut uudelleen |
Hylätty etymologia: ← ge : kge *haima-, vrt. sa Heim, go haims, msk heimr ’kylä, koti’, ks. Thomsen 1890: 28; Ritter 1993: 92